Vastuullisuus

Vastuullisuus on meille tärkeää: toimintamme lähtökohtia ovat yhdenvertaisuusperiaate, ilmaisunvapauden kunnioittaminen sekä taiteen toimijoiden moniäänisyyden tunnistaminen. Huomioimme työstämme syntyvät ympäristövaikutukset.

Alta voit lukea ohjeistukset epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseksi Framessa.

Olemme myös sitoutuneet edistämään rasisminvastaisuutta nykytaiteessa. Vastaanotimme elokuussa 2020 Suomen taideinstituutioille tarkoitetun Call for Action -aloitteen ja vastasimme siihen. Löydät vastauksemme alta.

Ekologinen kestävyys on ratkaisevan tärkeää maailman ja sen ekosysteemien säilymisen kannalta. Haluamme omalta osaltamme säilyttää hyvän elämän mahdollisuudet nykyisille ja tuleville maapallon asukkaille. ”Ekologinen kestävyys” -otsikon alla on vuoden 2019 hiilijalanjälkemme.

Sammalta, neulasia ja jäkälää luonnossa.

Kuva: Laura Boxberg.

Tämä ohjeistuksen tarkoituksena on ylläpitää sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa ihmisiä kohdellaan asiallisesti ja kunnioittavasti. Työskentelyilmapiiri Framessa perustuu osapuolten väliseen luottamukseen.

Emme ei hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, syrjintää tai häirintää. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua asiaan havaitessaan epäasiallista käytöstä työyhteisössään. Jokaisen työntekijän on huolehdittava siitä, ettei kukaan joudu missään työtilanteessa häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi.

Epäasiallisen kohtelun linjaukset koskevat kaikkia Framen työntekijöitä, harjoittelijoita, hallituksen jäseniä sekä toimikuntien ja asiantuntijaraatien jäseniä.

Epäaasiallinen kohtelu, syrjintä ja häirintä

Jokaisen on hyväksyttävä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä, joiden kanssa pitää pystyä asialliseen työntekoon. Kaikkien tulee pystyä käyttäytymään hyvien tapojen mukaisesti.

Syrjiminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat työyhteisöön sopimatonta, hyvän tavan vastaista käyttäytymistä. Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään tai jotakuta toista koskevaan seikkaan tai oletukseen.

Olemme monimuotoinen työpaikka ja monimuotoisuuden kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi saatamme asettaa hakijoita eri asemaan sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai ihonvärin perusteella. Tällainen menettely ei ole syrjintää, sillä se tähtää hyväksyttävään tavoitteeseen ja valittuja keinoja on pidettävä aiheellisina ja tarpeellisina tähän tavoitteeseen nähden.

Tämän linjauksen vastaista syrjintää seuraa kurinpidollisia toimenpiteitä, jotka saattavat päättyä irtisanomiseen.

Työpaikkakiusaaminen

Jokaisessa työpaikassa syntyy ajoittain ihmisten välisiä kiistoja. Työpaikkakiusaamista voi joskus olla vaikea erottaa työelämään kuuluvasta normaalista ristiriitatilanteesta. Työpaikkakiusaamista voi olla:

  • henkilön mustamaalaaminen tai naurunalaiseksi tekeminen
  • ammatillisen osaamisen vähättely ja nöyryyttäminen
  • työyhteisön ulkopuolelle jättäminen
  • kun henkilölle ei anneta työtehtäviä
  • uhkailu
  • fyysinen väkivalta
  • seksuaalinen häirintä
  • työnjohtaja-aseman väärinkäyttö

Kiusaamista sen sijaan ei ole:

  • työhön liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyneet ristiriidat
  • tehtäviin tai työhön liittyvien ongelmatilanteiden käsittely työntekijöiden kesken
  • kun työnantaja käyttää asiallisesti ja perustellusti työnjohto-oikeuttaan ja puuttuu perustellusti työsuoritukseen tai ryhtyy perusteltuun kurinpidolliseen toimenpiteeseen, esim. varoitus
  • henkilön ohjaaminen työkykyä koskevaan tutkimukseen, jos työnteossa on ilmennyt vaikeuksia ja niistä on käyty asianomaisen ja työnjohtajan välinen keskustelu

Toimintaohjeet kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi joutuneelle

Epäasiallista kohtelua ei tule sietää. Jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Kyse saattaa olla siitä, että hän itse ei ymmärrä toimivansa loukkaavasti.

Pidä kirjaa tapahtumista. Merkitse muistiin kuka kiusasi, milloin ja miten sekä se, mitä itse tilanteessa teit. Kiusaajaa tai häiritsijää ei saada vastuuseen, ellei tapahtumia pystytä todistamaan. Myös mahdolliset sähköpostit tai muut viestit kannattaa säilyttää.

Jos epäasiallinen käytös jatkuu, ota yhteys työnjohtajaasi, tai jos työnjohtaja on kiusaaja, toimitusjohtajaan. Kun kerrot tapahtuneesta työnjohtajalle, yksilöi tapahtumat ja dokumentoi ne esim. sähköpostilla. Voit myös ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, työterveyshuoltoon ja oman liittosi puoleen. Jos työnantaja ei toimi häirinnän lopettamiseksi tai toimet eivät ole auttaneet, voit pyytää apua työsuojeluviranomaiselta Aluehallintovirastosta. Kun olet tehnyt ilmoituksen epäasiallisen kohtelun kokemuksestasi, sinulla on velvollisuus osallistua asian käsittelyyn.

Valituksen jättämisestä ei saa millään tavalla käyttää työntekijää vastaan eikä sillä saa olla kielteistä vaikutusta tämän aseman. Sen sijaan perusteettoman tai tahallisesti pahansuovan valituksen jättäminen loukkaa tämän linjauksen periaatteita ja sitä käsitellään rikkomuksena.

Työnjohtajalle

Työnjohtajalla on velvollisuus tarkkailla työyhteisöä ja puuttua oma-aloitteisesti siinä havaitsemiinsa ongelmakohtiin. Saadessaan tiedon epäasiallisesta kohtelusta mitä kautta hyvänsä, työnjohtajan tulee selvittää tilanne ja ryhtyä välittömästi tarpeen mukaan toimenpiteisiin. Kukaan työpaikan ulkopuolinen ei voi ottaa työnjohtajan tehtävää ja vastuuta. Laiminlyönti puuttua epäasialliseen kohteluun voi johtaa joissakin tapauksissa työnantajan rankaisemiseen työturvallisuusrikoksesta. Työnjohtajan on suhtauduttava asiallisesti henkilöön, joka kokee joutuvansa epäasiallisesti kohdelluksi.

Jos sinua syytetään epäasiallisesta käytöksestä tai kiusaamisesta:

Kerro työnjohtajallesi asiasta tarvittaessa, sillä työnjohtajan on hyvä kuulla asia suoraan sinulta. Vaikka et omasta mielestäsi olisikaan syyllistynyt kiusaamiseen tai häirintään, älä vähättele valittajan tuntemuksia vaan lopeta välittömästi epäasialliseksi kuvattu käytöksesi.

Toimenpiteitä

Työnantajan toimintavelvollisuus

Työnantajalla on lain mukaan toimintavelvollisuus silloin, kun työpaikalla esiintyy työntekijään kohdistuvaa häirintää tai epäasiallista kohtelua. Toimitusjohtaja vastaa tilanteen selvittämisestä. Toimitusjohtajan tulee kuulla osapuolia viipymättä puolueettomasti ja selvittää tapahtumien kulku. Toimitusjohtaja kutsuu osapuolet tapaamisiin, joista kirjoitetaan muistio. Keskusteluissa sovitaan myös toimenpiteistä ja seurannasta. Nämä kirjataan muistioon. Toimitusjohtajan tehtävä on varmistaa, että sovitut toimenpiteet tehdään ja huolehtia seurannasta. Mikäli häirintäsyytös kohdistuu toimitusjohtajaan, vastaa säätiön hallituksen puheenjohtaja tilanteen selvittämisestä.

Työyhteistösovittelu

Työyhteisö koostuu ihmisistä, joiden taustat ja elämänkokemukset ovat hyvin erilaisia ja siksi ihmiset kokevat erilaiset asiat epäasiallisena. Ristiriidoista huolimatta työyhteisön on kyettävä jatkossakin työskentelemään yhdessä ja siksi on tärkeää, että ne pystytään ratkomaan positiivisella tavalla.

Työyhteisösovittelu on ratkaisukeskeinen konfliktin hallintamenetelmä, jossa koulutettu puolueeton sovittelija avustaa konfliktin osapuolia löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun yhteisissä keskusteluissa. Työyhteisölle ja yhteisön yksittäisille jäsenille voidaan tarjota myös muuta tukea sekä sovittelun aikana että sen jälkeiseen aikaan. Toimenpiteitä voivat olla muun muassa työterveyshuollon tuki.

Työoikeudelliset toimenpiteet

Jos työntekijä jatkaa epäasiallista kohtelua tai jos kyseessä on vakava epäasiallinen kohtelu, tilanne voi johtaa työoikeudellisiin toimenpiteisiin. Tällaisissa tapauksissa hallintopäällikkö ja toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja vastaavat asian valmistelusta. Jos kiusaaminen tai häirintä sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen tai sellaisella uhkaamisen, työntekijä voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Yhteyshenkilöt

Hallintopäällikkö
Toimitusjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja

 

Framen syrjinnän vastainen linjaus perustuu seuraaviin lakeihin:

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Yhdenvertaisuuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Rikoslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

Työturvallisuuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työsopimuslaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Vastaanotimme elokuussa 2020 Suomen taideinstituutioille tarkoitetun Call for Action -aloitteen. Samannimisen yksityisen Facebook-ryhmän kautta jaettu aloite kutsui meidät tarkastelemaan organisaatiotamme ja työtämme rasismiin liittyvien kysymysten avulla.

Aloitetta jaettiin osana pyrkimystä tuoda rasisminvastainen työ vakituiseksi toimintaperiaatteeksi Suomen taidealan järjestöihin, yhteisöihin ja verkostoihin. Se sisälsi 26 kysymystä* muun muassa saavutettavuudesta ja rekrytointikäytännöistä ja siinä kehotettiin Suomen taideinstituutioita työskentelemään kohti rasisminvastaisempaa ja intersektionaalisen feminismin lävistämää taidekenttää.

Pidämme näitä kysymyksiä erittäin tervetulleena avauksena. Kysymysten avulla tarkastelimme organisaatiotamme ja työtämme kymmenessä työpajassa elo–marraskuussa 2020.

Aloite kehotti meitä tarkastelemaan työtämme rasistisen epätasa-arvon ja rasismin näkökulmasta. Halusimme myös käyttää tilaisuutta hyväksemme ja raivata muitakin mahdollisia esteitä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tieltä. Teimme parhaamme tunnistaaksemme ne kohdat, joissa voimme ajaa ja edistää muutosta välittömästi sekä asiat, joiden eteen meidän tulee työskennellä yhdessä nykytaiteen kentällä.

Työskentelyyn ottivat osaa kaikki Framella työskentelevät vakituiset ja määräaikaiset työntekijät sekä harjoittelijat. Kullekin työpajalle asetettiin vastuuhenkilö vastaamaan työpajan valmistelusta ja mahdollisen lukemiston lähettämisestä osallistujille etukäteen. Tarkastelimme työskentelyn aikana yhdessä työtämme ja sitä, miten sitä teemme.

Haluamme kiittää Suomen luovan alan BIPOC-toimijoita ja heidän valkoisia liittolaisiaan aloitteesta ja sen lähettämisestä. Haluamme myös kannustaa taidejärjestöjä tukemaan Art For EqualitynRuskeiden tyttöjen ja Fem-R:n kaltaisia yhdistyksiä ja kollektiiveja, jotka tekevät arvokasta työtä ja tarjoavat resursseja avoimeen käyttöön ja oppimismateriaaliksi.


Framen lausunto, joulukuu 2020

 

Frame Contemporary Art Finland on nykytaiteen asiantuntijaorganisaatio ja tiedotuskeskus, joka vahvistaa suomalaisen nykytaiteen asemaa sekä edistää yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten nykytaiteen ammattilaisten välillä. Toteutamme tehtäväämme pääosin julkisin varoin myöntämällä apurahoja, järjestämällä tapaamisia ulkomailta vierailevien kuraattoreiden kanssa sekä tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua opintomatkoille ja ohjelmaamme.

Nykytaiteen tiedotuskeskuksena Framella on aktiivinen rooli yhdenvertaisuuden tiimoilta käytävässä vuoropuhelussa. Strategiassamme todetaan, että Framen työn lähtökohtana ovat yhdenvertaisuusperiaate, ilmaisunvapauden kunnioittaminen sekä taiteen ammattilaisten moniäänisyyden tunnistaminen.

Oikeudenmukaisuus, joka pitää sisällään muun muassa rodullisen tasa-arvon, monimuotoisuuden ja rasisminvastaisuuden, on meille tärkeää. Ymmärrämme kulttuuriset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset etuoikeutemme ja tunnistamme ja tiedostamme aseman, josta käsin puhumme. On selvää, että tarvitsemme enemmän tietoa, työkaluja ja taitoja Framen toiminnan ja työtapojen valkoisuuden purkamiseen ja aiommekin jatkaa kouluttautumista näissä asioissa.

Vuonna 2021 kaikki Framen hallituksen, apurahatoimikunnan ja henkilökunnan jäsenet sekä harjoittelijat saavat yhdenvertaisuuteen ja rasisminvastaisuuteen liittyvää koulutusta ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Kun käsittelimme aloitteessa esitettyjä kysymyksiä, tunnistimme neljä osa-aluetta, joihin meidän tulee keskittyä tulevaisuudessa enemmän rasisminvastaisuuden, monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ne ovat rekrytointi, saavutettavuus, viestintä ja ohjelman sisältö.

 

Arvioimme uudelleen rekrytointikäytäntöjämme

Hallituksen jäsenet, apurahatoimikunta ja kaikki Framen palveluksessa olevat työntekijät ovat tällä hetkellä valkoisia. Tämä ei tarkoita sitä, että monimuotoisuus puuttuisi kokonaan,  mutta tilanne heijastaa tämänhetkisiä laajempia rakenteellisia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa ja nykytaiteen alalla.

Framen hallitus tekee ehdotuksen seuraavan kauden hallituksen kokoonpanosta, jonka  opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää. Henkilökunta ja harjoittelijat rekrytoidaan avoimen haun kautta. Etninen monimuotoisuus ei ole aiemmin ollut erityisen keskeinen painotus rekrytointiprosesseissamme.

Tulemmekin lisäämään monimuotoisuutta uudistamalla rekrytointikäytäntöjämme. Lisäksi arvioimme uudelleen työpaikkailmoituksissamme käytettyä kieltä, sanastoa ja ilmaisuja, päätöksentekoon vaikuttavia kriteereitä ja kielivaatimuksiamme. Lisäksi hyödynnämme työkaluja – kuten kiintiöitä – parantaaksemme vähemmistöjen työnsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia.

Tulemme kannustamaan monimuotoisemmista taustoista tulevia hakijoita hakemaan avoimia tehtäviä. Tiedostamme, että moitteettoman suomen kielen osaamisen vaatimus on esteenä rekrytoinnin monimuotoisuudelle Suomen taidealalla, ja nykyään meillä on myös työtehtäviä, joissa suomen kielen osaaminen ei ole välttämätöntä.

Framella on käytössä häirinnän vastainen ohjeistus, jonka avulla haluamme taata turvallisen työympäristön kaikille. Pidämme huolta ohjeistuksen toteutumisesta perehdyttämällä uudet hallituksen jäsenet, apurahatoimikunnan jäsenet, työntekijät ja harjoittelijat siihen. Tarjoamme mahdollisuuden avoimeen keskusteluun ja järjestämme kehityskeskusteluita kaikille työntekijöille ja harjoittelijoille kaksi kertaa vuodessa.

Häirinnän vastainen ohjeistus kattaa myös asiantuntijavierasohjelmamme ja julkiset tapahtumamme. Kaikkien kokemusten huomioimiseksi, pyydämme palautetta kaikilta vierailtamme ja ohjelmiin osallistuvilta. Turvallisen tilan periaatteet koskevat kaikkia tapahtumiamme.

 

Saavutettavuus on tärkeä osa ohjelmaamme

Nykytaiteen tiedotuskeskuksena työskentelemme monipuolisesti eri sidosryhmien ja yleisöjen kanssa. Kohderyhmämme tiedontuotannossa, viestinnässä ja verkostoitumisessa ovat nykytaiteen ammattilaiset Suomessa ja ulkomailla, suomalaiset virkamiehet, päätöksentekijät, rahoittajat, kansainvälinen ja suomalainen media sekä suomalaiset ja Suomessa työskentelevät taiteilijat ja kulttuurialan toimijat. Ohjelmallamme on yleisöjä sekä Suomessa että ulkomailla ja ne ulottuvat nykytaiteeseen erikoistuneesta ammattiyleisöstä aina Venetsian taidebiennaalin laajoihin yleisöihin.

Kohderyhmien arvioinnissa ja monimuotoisemman yleisön tavoittamisessa meillä on yhä parantamisen varaa. Meillä on käytössämme kieleen liittyviä tilastoja, mutta kohderyhmien ja yleisöjen rodulliseen yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvässä tiedonkeruussa ja mittaamisessa on haasteita. Tiedostamme, että inklusiivisempi kielenkäyttö ja monimuotoisemmat ohjelmistot edistävät kohderyhmien ja yleisöjen monimuotoisuutta.

Saavutettavuus on meille tärkeää ja teemme työtä sen eteen niin, että ohjelmamme, palvelumme, tekstimme sekä digitaaliset kanavamme ja alustamme olisivat mahdollisimman saavutettavia.

Inklusiivisuus ja saavutettavuus ovat keskeisiä toimintaperiaatteistamme viisivuotisessa Vieraanvaraisuusharjoituksia (Rehearsing Hospitalities) -ohjelmassamme. Vuonna 2020 ilmestyneen Rehearsing Hospitalities Companion -sarjan toinen julkaisu käsitteli saavutettavuutta monesta eri näkökulmasta.

Toimintamme nykytaiteen tiedotuskeskuksena edellyttää, että tarkastelemme jatkuvasti kielenkäyttöämme ja tyylilajeja. Laadukas kirjoittaminen ja monimutkaisten sisältöjen ilmaiseminen niin, että asiaan vihkiytymättömätkin ymmärtävät, on meille ensisijaisen tärkeää.

Koska myönnämme julkisin varoin rahoitettuja apurahoja, noudatamme kielilakia, jossa turvataan yksilön oikeudet saada palveluita omalla äidinkielellään, eli suomeksi tai ruotsiksi. Tasapainottelemme kielivalinoissamme suomen, englannin ja ruotsin välillä ja joskus, projektista riippuen, viestimme myös mm. saameksi. Käytämme eri kieliä ja tyylilajeja eri viestintäkanavissa.

Haluaisimme, että palvelumme olisivat saatavilla myös muilla kielillä ja esimerkiksi tekstityksin, viittomakielellä ja digitaalisesti, mutta resurssimme eivät riitä kaiken sisällön kääntämiseen. Koska työskentelemme laaja-alaisesti kotimaassa ja kansainvälisesti, emme voi tarjota kaikkea tietoa pelkästään suomeksi tai englanniksi ja teemme valintoja ruotsin- tai saamen kielille käännettävästä sisällöstä. Pyrimme kuitenkin aina olemaan läpinäkyviä valinnoissamme.

Noudatamme EU:n saavutettavuusdirektiiviä digitaalisista verkkopalveluista. Avaamme uuden saavutettavan verkkosivuston vuoden 2021 alussa ja jatkamme apurahajärjestelmämme kehittämistä säädösten mukaiseksi.

Toimistomme Ratakadulla Helsingissä ei ole esteetön. Tapahtumien järjestämisessä noudatamme Kulttuuria kaikille -palvelun tarjoamia saavutettavuuteen liittyviä tietoja ja työkaluja.

 

Avoimuus ja läpinäkyvyys viestintää ohjaavina tekijöinä

Tietoa Framesta löytyy ensisijaisesti verkkosivustoltamme osoitteessa https://frame-finland.fi. Sivusto on julkaistu kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkosivustoltamme löytyy tietoa säätiöstä, henkilökunnastahallituksestavaltuuskunnasta ja apurahatoimikunnan jäsenistä.

Käytämme inklusiivista kieltä kaikessa viestinnässämme: sähköposteissa, markkinointimateriaaleissa, sosiaalisessa mediassa, verkkosivustolla, julkaisuissa ja sopimuksissa. Emme oleta, että yksi henkilö edustaa kaikkia yhteisönsä jäseniä ja kiinnitämme huomiota terminologiaan, jota käytämme puhuessamme ominaisuuksista tai identiteeteistä.

Pyrimme jakamaan tietoa yhteistyökumppaneistamme, käyttämistämme kriteereistä ja päätöksentekoprosesseista avoimesti ja läpinäkyvästi. Julkaisemme pätevyysvaatimukset ja arvioijien nimet avoimien hakujen ja apurahojen yhteydessä, yksittäisissä ilmoituksissa ja vuosikertomuksissa. Framen hankkeiden yhteistyökumppanit ja rahoittajat ovat myös julkista tietoa. Vastaamme tiedusteluihin tehokkaasti ja pyydämme anteeksi virheitä avoimesti ja rehellisesti.

Frame on yksityinen säätiö, jota rahoitetaan pääasiallisesti opetus- ja kulttuuriministeriön julkisin varoin. Noudatamme toiminnassamme Säätiöt ja rahastot ry:n asettamia hyvän säätiötavan ja parhaiden käytäntöjen periaatteita. Noudatamme kaikkia julkiseen rahoitukseen ja sen käyttöön liittyviä asetuksia ja säädöksiä. Annamme selonteon varojen käytöstä ja kumppaneistamme vuosikertomuksessamme.

 

Aiomme panostaa normatiivisten ja yksinkertaistettujen narratiivien purkamiseen

Ymmärrämme, että kaikkialla läsnä olevaa valkoisuutta on vaikea tunnistaa ja purkaa. Valkoisuutta uusinnetaan myös keskustelussa taiteen laadusta ja ammattimaisuudesta. Olemme osa rakenteita, jotka toistuvasti jättävät osan taiteilijoista, kuraattoreista ja taiteen kentällä työskentelevistä ulkopuolelle niin taidekoulutuksessa, taiteen rahoituksessa kuin muillakin nykytaiteen osa-alueilla. Kysymys taiteen laadusta ja ammattimaisuudesta on ilmiselvästi kiistanalainen.

Tiedostamme, että Suomessa on suuri määrä taiteilijoita, joiden työskentely kumpuaa moninaisista lähtökohdista, kulttuureista ja perinteistä. Tutustumme aktiivisesti nykytaiteen monipuoliseen kenttään ja sen ammattilaisiin. Pyrimme ohjelmassamme rikkomaan normatiivisia ja yksinkertaistettuja kertomuksia.

Olemme muokanneet ohjelmaamme siten, että se heijastaisi paremmin Suomen taidekentän monimuotoisuutta. Teemme yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka purkavat aktiivisesti valkoista historiaa ja länsimaista kaanonia. Tämä työ on ollut keskeistä vuoden 2019 Venetsian biennaalin Miracle Workers -kollektiivin hankkeessa ja Vieraanvaraisuusharjoituksia-ohjelmaan liittyvässä työssä. Arvioimme jatkuvasti sisältövalintoja myös rodullisen yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden näkökulmasta esimerkiksi Venetsian biennaalihankkeissa, Vieraanvaraisuusharjoituksia-ohjelmassa ja asiantuntijavierasohjelmassa.

Viime vuosina olemme pystyneet merkittävästi laajentamaan ja monimuotoistamaan sitä joukkoa taiteilijoita ja taiteen ammattilaisia, joiden toimintaa joko rahoitamme tai jotka osallistuvat ohjelmatyöhömme. Tiedostamme kuitenkin myös, että tehtävää riittää edelleen ja että todellinen muutos edellyttää jatkuvaa, pitkäjänteistä työtä.

Sitoudumme edelleen työskentelemään sen eteen, että voimme yhdessä muiden toimijoiden kanssa luoda yhdenvertaisemman ja monimuotoisemman nykytaiteen työskentely-ympäristön ja kyseenalaistaa työskentelytapoja sekä olemassa olevia käytäntöjä. Haluamme työstää näitä kysymyksiä kaikkien taidekentällä työskentelevien tahojen kanssa ovatpa ne sitten instituutioita, taiteilijoita, kuraattoreita tai marginalisoituja yhteisöjä.

 


*Call for Action taideinsitituutioille Suomessa -aloitteen kysymykset

Inklusiivisuus ja turvallisempi tila

1. Miten yhdenvertaisuudesta, moninaisuudesta ja antirasismista keskustellaan organisaatiossanne?

2. Mitä antirasistisia strategioita organisaatiossanne jo noudatetaan? Millaisia on tarkoitus kehittää?

3. Onko organisaatiossanne tehty yhdenvertaisuussuunnitelma? Onko se julkinen? Mitä tavoitteita ja toimintamalleja siihen kuuluu?

4. Onko organisaatiossanne nimetty yhdenvertaisuusvastaava? Maksetaanko yhdenvertaisuustyöstä erillinen korvaus vai lasketaanko se ilmaiseksi työksi?

5. Saako koko henkilökuntanne antirasistista ja syrjinnän vastaista koulutusta, jota vetää ulkopuolinen asiantuntija?

6. Kuinka reagoitte työpaikalla ja yleisötapahtumissa rasistisiin tai syrjiviin tilanteisiin? Ketä lähestytään näissä tilanteissa? Miten nämä tilanteet selvitetään? Millä tavalla työntekijän / yleisön jäsenen / taiteilijan hyvinvointi ja turvallisuus taataan, mikäli hän kohtaa rasistista syrjintää?

7. Käytetäänkö työyhteisössänne turvallisemman tilan periaatteita? Noudatetaanko niitä? Ovatko ne esillä myös yleisötapahtumissa?

 

Rekrytointi

8. Kuinka etninen moninaisuus on otettu huomioon rekrytoinnissa?

9. Kuinka aiotte edistää moninaisuutta ja etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuutta organisaatiossanne?

10. Jos henkilökuntanne koostuu pelkästään valkoisista henkilöistä, pohtikaa, mistä se johtuu. Voisiko jotain tehdä toisin?

Kaikkialle ulottuvan valkoisuuden purkaminen instituutioissa

11. Millä lailla organisaatiossanne tunnistetaan ja puretaan valkoista etuoikeutta, ja niitä käytänteitä, jotka normalisoivat ja vaalivat valkoisia etuoikeuksia?

12. Oman position ja etuoikeuksien tunnistaminen: Mitä tämä tarkoittaa oman organisaationne sisällä, sekä ulkoisessa viestinnässänne?

13. Millä lailla organisaationne osallistuu aktiivisesti valkoisen historian ja länsimaisen kaanonin purkamiseen? Miten tämä on otettu huomioon ohjelmistosuunnittelussa ja kuratointiprosesseissa?

Yleisötyö ja yleisöjen lähestyminen

14. Miten kuvailisitte yleisöpohjaanne? Kuka on paikalla ja kuka puuttuu? Miten olette onnistuneet suhteessa yhdenvertaisuuteen, monimuotoisuuteen ja esteettömyyteen?

15. Onko ohjelmistonne saavutettavissa myös muille kuin suomenkieliselle yleisölle?

 

Representaatio ja sisällöt

16. Miten yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja antirasismi on otettu huomioon sisältöjen kuratoimisessa? Kenen teoksia on valittu ohjelmistoon? Kuka on näyttämöllä?

17. Millaisia henkilöhahmoja ja kertomuksia organisaationne tuottaa?

18. Kenelle sisältöjä tuotetaan?

19. Tällä hetkellä valkoisuutta, vammattomuutta, cissukupuolisuutta, androsentrismiä ja miehistä katsetta pidetään yleisesti hyväksyttynä, “neutraalina” näkökulmana tarkastella maailmaa ja kertoa tarinoita. Miten teidän sisältönne lähestyvät etnisyyttä, sukupuolta, seksuaalisuutta, vammaisuutta, kehojen monimuotoisuutta, luokkaa, uskontoa, kulttuuria ja niiden risteymiä?

 

Viestintä ja läpinäkyvyys

20. Kuinka organisaationne viestii päätöksentekoprosesseista? Ovatko ne julkisesti tiedossa?

21. Kun mainostatte avoimia työpaikkoja ja muita positioita, tai kutsutte yhteistyötahoja avoimilla kutsuilla, ovatko valintakriteerit kaikkien nähtävissä?

22. Viestittekö inklusiivisella kielellä, joka ei sulje ulos marginalisoituja ryhmiä?

23. Miten viestitte organisaationne rahoituksesta ja yhteistyökumppaneista? Jos tieto näistä herättää kysymyksiä, kuinka vastaatte?

24. Kuinka kritiikki otetaan vastaan organisaatiossanne? Pyydättekö julkisesti anteeksi virheitänne, joita olette saattaneet tehdä? Oletteko valmiita muokkaamaan toimintaanne saamanne kritiikin pohjalta?

25. Onko henkilökunnallanne mahdollisuus kritisoida ongelmalliseksi koettua sisältöä ilman huolta siitä, että heidän asemansa organisaatiossa vaarantuu?

Esteettömyys

26. Onko esteettömyyttä koskeva informaatio julkisesti saatavilla organisaationne tiloissa ja tapahtumissa? Kenen näkökulmasta ja kokemuksesta käsin tilojanne suunnitellaan?

Haluamme edistää suomalaisen taiteen kansainvälistä näkyvyyttä ja kohtaamisia ympäristöä kuormittamatta. Tätä varten tarvitaan tietoa ja toimia. Olemme listanneet alle tavoitteita ja jo toteutuneita tai työn alla olevia toimia tiellä kohti ekologisesti kestävämpää Framea. Loppuun olemme koonneet vinkkejä ja linkkejä ympäristön huomioimiseksi kulttuurialan organisaatioissa.  

Tekoja organisaatiotasolla


Ekokoordinaattorin palkkaaminen

Vuonna 2020 Frame ja kolme muuta nykytaiteen organisaatiota palkkasivat ekokoordinaattorin vuoden pilottihankkeeseen. Osa-aikainen ekokoordinattori työskenteli Framessa vuoden aikana yhteensä kaksi kuukautta. Frame ja ekokoordinaattorin muut työnantajat (IHME Helsinki, HIAP – Helsinki International Artist Programme sekä Mustarinda) tapasivat vuoden aikana säännöllisesti ja järjestivät lopuksi yhteisen ympäristöaiheisen seminaarin.

Ekokoordinaattorin tehtäviin Framessa kuului muun muassa:

  • Hiilijalanjäljen mittaamiseen liittyvä opastus ja selvitykset
  • Tiekartan luonnostelu Framen hiilineutraaliin tulevaisuuteen
  • Kaikille avoimen, ympäristökysymyksiä taidekentällä käsittelevän seminaarin tuottaminen
  • Kahdenkeskiset ja monenkeskiset keskustelut ja henkilökunnan sparraus ympäristöasioissa. Koronavuoden aikana oli mahdollista pysähtyä miettimään, mitkä ovat taiteen kansainvälistämisen perimmäiset tavoitteet, ja millä eri keinoilla tavoitteet voidaan saavuttaa.

 

Framen hiilijalanjäljen laskeminen

Framen vuoden 2019 hiilijalanjälki on laskettu Hiilifiksu järjestö -hankkeen ilmaisella ja kaikille avoimella excel-pohjaisella laskurilla, jonka osa-alueet ovat energia, liikkuminen, hankinnat, jäte sekä palvelut. Palveluihin kuuluu muun muassa ruokatarjoiluista, siivouksesta sekä puhelimen ja verkkoyhteyksien käytöstä aiheutuneita päästöjä.

Framen jokaiselle osa-alueelle – apurahatoiminta, ohjelmatoiminta, Venetsian biennaali, viestintä sekä toimisto – luotiin oma laskurinsa, ja Framen työntekijät keräsivät laskentaa varten tarvittavat tiedot. Yksityiskohtaiset lähtötiedot koottiin erilliseen tiedostoon, josta koontitiedot (esim. ohjelmatoiminnassa tehtyjen junamatkojen kilometrit) siirrettiin laskuriin. Laskelmat tehtiin “riittävän tarkkuuden” periaatteella: tavoitteena oli selvittää suurimmat päästölähteet käyttämättä siihen kohtuuttomasti aikaa. Yhteensä laskelman tekemiseen kului noin kahdeksan henkilötyöviikkoa, josta ekokoordinaattorin osuus oli kaksi viikkoa.

Tietoja syötettiin laskuriin eri yksiköissä: energiankulutuksesta kilowattitunnit, matkustuksesta henkilökilometrit, tarjoiluista ruoka-annokset, jätteistä kilogrammat. Siivouksen sekä puhelimen ja internetin käytön päästöt perustuivat palveluista maksettuihin euroihin. Näiden eri tietojen rekonstruointi menneeltä vuodelta oli osin haastavaa. Osa tiedoista oli vaikea saada hyödynnettävään muotoon. Esimerkiksi kuljetuksiin ja näyttelyjen installointiin myönnetyistä apurahoista oli tiedossa vain kokonaisrahasummat, eikä tätä tietoa voinut syöttää laskuriin.

Myös laskurin suppeus on ongelma, joka koskee kaikkea hiilijalanjälkilaskentaa: Vaikka halutaan selvittää toiminnan koko hiilijalanjälki, laskuriin voi syöttää vain rajallisen määrän tietoja ja niinpä laskelman antama tulos on aina pienempi kuin toiminnan todellinen ilmastovaikutus.

Koska eri tahojen laskelmat on tehty erilaisin rajauksin, on turvallisinta vertailla tuloksia vain omiin aikaisempiin päästöihin ja seurata hiiliekvivalenttikilojen rinnalla myös esimerkiksi lentokilometrejä ja kilowattitunteja.

Hiilijalanjälkilaskelmat ovat välttämättömiä, kun pyritään kohti hiilineutraaliutta. Laskelmien tekeminen missä tahansa muodossa lisää painetta yhtenäisten laskentamenetelmien ja kätevien laskentasovellusten kehittämiselle.

Framen kokonaispäästöt olivat noin 600 tonnia CO2e.

Vuonna 2019 Framen päästöt olivat Hiilifiksu järjestö -hankkeen laskurin mukaan 590 tonnia CO2-ekvivalentteja (CO2e). Kun laskelmaan lisättiin seuraavat luvut, jotka on laskettu SYKEn hiili-intensiteettikertoimien pohjalta tehtyihin laskelmiin perustuen, kokonaislukema nousi 640 tonniin CO2e.

Nämä kokonaispäästöt jakautuivat Framen toiminnan eri osa-alueiden välillä seuraavasti. Apurahatoiminta oli suurin päästöjä tuottava osa-alue.

  • Apurahatoiminta 405 000 kg CO2e (70 %)
  • Venetsian taidebiennaali 102 000 kg CO2e (15 %)
  • Ohjelmatoiminta 68 500 kg CO2e (11 %)
  • Henkilökunnan matkat 8 500 kg CO2e (1 %)
  • Toimisto 8 500 kg CO2e (1 %)
  • Viestintä 400 kg CO2e (0 %)

Kun samoja päästöjä tarkastellaan päästölähteiden mukaan, suurin osa Framen ilmastokuormituksesta syntyi lentämisestä:

  • Matkustus ja majoitus 567 000 kg CO2e (89 %)
  • Josta lennot 93,8 %, muut kulkuneuvot 0,2 %, majoitus 6 % (Framen kokonaispäästöistä lentojen osuus 83 %)
  • Kuljetukset 38 500 kg (6 %)
  • Palvelut ja tapahtumat 14 500 kg (2 %) (sis. Tarjoilut, siivouksen, puhelut)
  • Installointi 12 500 kg (2 %)
  • Energiankulutus 6 000 kg (1 %)
  • Hankinnat 2 500 kg (0 %)
  • Jäte 400 kg (0 %)

Kun laskelmaa varten kootut lähtötiedot syötetään WWF:n Ilmastolaskuriin, Suomen Ympäristökeskus SYKEn Y-Hiilari-laskuriin tai Julie’s Bicyclen Creative Green -laskuriin, tulokseksi saa hyvin erilaisia numeroita laskureiden erilaisen kattavuuden ja erilaisten kertoimien mukaan. Yhteistä on kuitenkin se, että matkustaminen on kaikkien laskureiden mukaan ylivoimaisesti suurin päästölähde.

 

Frame matkustaa kotimaassa maata pitkin

Framen henkilökunta ei lennä Suomessa. Vuonna 2019 Framessa tehtiin päätös siirtyä käyttämään junaa ja bussia kotimaan reiteillä. Henkilökunnan matkoista aiheutuneet päästöt olivat 1 % Framen kokonaispäästöistä.

 

Tekoja taidekentällä


Ympäristökriisi – sanoista tekoihin taiteen kentällä: taiteen ekoseminaari

Marraskuussa 2020 Frame, IHME, HIAP ja Mustarinda järjestivät HAM Helsingin Taidemuseon tiloissa ympäristökysymyksiä taidekentällä käsittelevän verkkoseminaarin.

Päivän keskiössä olivat ilmastonmuutos ja ilmastopäästöjä mittaava hiilijalanjälki sekä yksittäisten taiteilijoiden ja organisaatioiden mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön tilaan. Seminaarissa tuotiin esille taiteen merkitys paitsi reflektoinnin mahdollistavana tilana, myös tekoja liikkeellepanevana voimana.

Seminaarissa esiteltiin konkreettisia valtion, organisaatioiden ja yksilöiden ilmastotekoja.

  • Ympäristöministeri Krista Mikkonen kertoi avoimesta rakennusmateriaalien hiilijalanjälkitietokannasta.
  • Sitran hiilineutraalin kiertotalouden johtaja Mari Pantsar nosti esiin globaalin eriarvoisuuden: Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutettaisiin jo sillä, että maailman rikkain kymmenes leikkaisi päästöjään 50 %.
  • Brittiläisen kulttuurialan ympäristöjärjestön Julie’s Bicyclen ohjelmajohtaja Graciela Melitsko Thornton kertoi, minkälainen on hyvä hiilineutraaliustavoite ja millä toimilla museot ja tapahtumat voivat pienentää päästöjään. Julie’s Bicyclen ilmaista hiilijalanjälkilaskuria käytetään Britanniassa laajasti ja sen avulla kulttuurialan energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet viidessä vuodessa 35 % eli 23 600 000 kg CO2.
  • Seminaarin järjestäjäorganisaatiot kertoivat omista toimistaan päästöjensä pienentämiseksi kansainvälisen nykytaide- ja residenssitoiminnan saralla sekä numeroiden että ihmisten huomioinnin näkökulmasta.
  • Helsingin taidemuseo HAMin projektipäällikkö Jonna Hurskainen ja ympäristövastaava Kiira Kivisaari kertoivat, miten luonto ja ympäristö on otettu huomioon Helsinki Biennaalin yhteydessä.
  • Kuvataiteilijapari Alma Heikkilä ja Antti Majava kertoivat taiteilijan mahdollisuuksista vaikuttaa toimintansa ympäristöjalanjälkeen.
  • Ekokoordinaattori Saara Korpela esitteli järjestäjäorganisaatioiden hiilijalanjäljet ja haastoi kaikki mukaan pienentämään hiilijalanjälkeään.

Kiinnostus ympäristöasioiden yhteistä edistämistä kohtaan oli suurta myös verkkoseminaarin pienryhmäkeskusteluissa. Innostuneen vastaanoton saaneen seminaarin puheenvuorot on tallennettu IHME Helsingin YouTube-kanavalle. Puheenvuorojen diat löytyvät videoiden kommenttikentästä.

 

Tekoja yhteiskunnallisella tasolla


Lausunto valtion matkustussäännöstä vuonna 2019

Jotta taiteen kansainvälistyminen ei tapahtuisi ilmaston kustannuksella, taiteen tiedotuskeskukset tekivät vuonna 2019 Framen johdolla aloitteen valtion matkustussäännön muuttamisesta. Pääministerille, tiede- ja kulttuuriministerille, opetusministerille, ilmasto- ja ympäristöministerille sekä ulkoministerille lähetetyssä aloitteessa valtiota vaadittiin lopettamaan lentojen suosiminen matkustusmuotona.

Framen myöntää vuosittain apurahoja taiteen kansainvälistymiseen. Rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön erityisapurahaan, jota sitoo valtion matkustussääntö. Sen mukaan matkat on suoritettava ”niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin” kuin mahdollista. Tämä suosii lähes poikkeuksetta lentomatkustamista.

Nyt valtio on uusimassa linjauksiaan. Vuoden 2021 tammikuussa  julkaistiin ehdotus uudeksi valtion matkustusstrategiaksi. Sen suurin uudistus on matkustustarpeen punnitseminen: Matkaa suunniteltaessa on ensisijaisesti pohdittava, onko matkustaminen ylipäätään tarpeellista vai voisiko yhteydenpidon hoitaa esimerkiksi etäyhteyksien avulla. Jos matkustaminen on välttämätöntä, strategiaehdotus edellyttää ympäristönäkökohtien huomioon ottamista. Tämä tarkoittaisi erityisesti lyhyiden lentomatkojen vähentämistä. Tulevaisuus näyttää, missä muodossa strategia hyväksytään ja miten se vaikuttaa valtion matkustussääntöön, joka on valtiotyönantajan sekä valtion virkamies- ja työntekijäliittojen keskinäisten neuvottelujen pohjalta syntyvä sopimus.

 

Seitsemän askelta ekologiseen kestävyyteen


  • Varaa riittävät resurssit (työntekijöiden aika, ulkopuolinen tuki)
  • Selvitä lähtötilanne (esim. hiilijalanjälki, energiankulutus, lentokilometrit)
  • Aseta tavoitteet (esim. 50 % vähennys vuoteen 2030 mennessä)
  • Seuraa tavoitteiden toteutumista
  • Analysoi ongelmakohdat
  • Kehitä uusia käytäntöjä yhdessä koko työyhteisön kanssa
  • Juhlista saavutuksia!

Hyödyllisiä linkkejä


Ympäristöohjelmia ja -järjestelmiä

  • Creative Green: taide- ja kulttuurijärjestöille räätälöity brittiläinen ympäristösertifikaatti, jota ylläpitää alan pioneeri Julie’s Bicycle
  • Ekokompassi: sopii erikokoisille toimijoille, myös tapahtumille
  • Green Office: monille eri yrityksille ja organisaatioille, myös museoille ja näyttelytiloille; pakettiin kuuluu omien tietojen tallennus WWF:n Ilmastolaskuriin

Hiilijalanjälkilaskureita

Vihreää sähköä ja lämpöä

  • Ilmatar -tuulisähköä: Ilmatar tuottaa vain tuulisähköä rakentamalla lisää tuulivoimaloita: nopein tapa vaikuttaa suomalaiseen sähköntuotantoon

Tietoa hiilijalanjäljestä ja ilmastotoimista taiteen alalla