Suomalaisiin kuvataidekohteisiin tehtiin kaikkiaan noin 4,8 miljoonaa käyntiä vuonna 2019. Tieto selviää nykytaiteen tiedotuskeskuksen Framen julkaisemista kuvataiteen tilastoista. Taidegallerioiden osalta vuoden 2019 tilastot piirtävät entistä tarkempaa kokonaiskuvaa suomalaisten taidegallerioiden tulonlähteistä, kokonaismenoista sekä teosmyynnistä.
Frame tilastoi vuosittain tietoa suomalaisten taidegallerioiden näyttely- ja tapahtumatoiminnasta, sopimus- ja korvauskäytännöistä sekä taloudesta ja henkilöstöstä.
“Taidegalleriatilasto antaa meille tietoja suomalaisten gallerioiden toiminnasta vuonna 2019. Kevään 2020 koronapandemiasta aiheutuneet lomautukset vaikuttivat galleriatyöntekijöiden mahdollisuuksiin vastata tilastokyselyyn, mutta olemme onnellisia ja kiitollisia, että tästäkin galleriat kokivat vastaamisen tärkeäksi”, kertoo Framen toimitusjohtaja Raija Koli.
”Galleriakentällä näyttäisi olevan suuri halu uudistua ja kehittää toimintojaan.”
“Ensi vuoden kyselyn myötä pääsemme näkemään koronapandemian todelliset talousvaikutukset kuvataiteen kentälle. Kyselyvastausten perusteella galleriakentällä näyttäisi kuitenkin olevan suuri halu uudistua ja kehittää toimintojaan. Olisi tärkeää, että näihin toiveisiin löytyisi vastaus kentälle suunnattavasta lisärahoituksesta”, Koli toivoo.
Kyselyssä selvitettiin gallerioiden rahoitusta
Taidegalleriatilastointi toteutettiin gallerioille lähetetyllä kyselyllä, johon vastasi vastasi 56 galleriaa (vastausprosentti 48). Kyselyssä paneuduttiin aikaisempia vuosia tarkemmin gallerioiden talouslukuihin. Tilastokyselyssä gallerioilta tiedusteltiin organisaation talouden tilasta ja mahdollisista lisärahoitustarpeista.
Taidegalleriat saivat tyypillisesti tuloja ja rahoitusta useasta eri lähteestä. Kaikkiaan 67 % gallerioista kertoi saaneensa avustusta tai apurahaa valtiolta tai kunnilta, 33 % säätiöiltä. Näyttelyvuokrista- tai maksuista tuloja sai 65 % gallerioista, teosten myyntiprovisioista 50 % gallerioista. Pääomatulot ilmoitettiin rahoituslähteeksi harvemmin. Lahjoituksia ilmoitti saaneensa yksi galleria.
Kyselyyn vastanneiden gallerioiden teosmyynti vuonna 2019 oli yhteensä noin 8 miljoonaa euroa, joka jakautui 32 gallerian kesken. Galleriat myivät yhteensä noin 4 400 teosta.
Gallerioista yli puolella (54 %) merkittävimmät lisärahoitustarpeet liittyvät henkilöstön palkkakuluihin, 38 % gallerioista taiteilijoiden palkkoihin. Noin kolmasosalla lisärahoitustarve koskee viestintää ja markkinointia sekä toimitiloista koituvia kustannuksia.
”Lisärahoituksen myötä taiteilijat saisivat palkkaa, eivätkä maksaisi näyttelyvuokraa”
Lisärahoituksen turvin galleriat voisivat muun muassa maksaa taiteilijoille näyttelykorvauksia, kattaa suuremman osan näyttelyistä koituvista kuluista, lisätä henkilöresursseja, laajentaa tarjontaansa, kehittää palvelujaan sekä turvata toiminnan tulevaisuuden. ”Lisärahoituksen myötä taiteilijat saisivat palkkaa, eivätkä maksaisi näyttelyvuokraa. Galleriaan voitaisiin palkata kokoaikainen työntekijä”, kommentoi eräs kyselyyn vastannut galleristi.
Kuvataiteen käyntimäärät nousivat
Taidemuseoiden ja kuvataidetapahtumien osalta Frame tilastoi ja raportoi museoiden ja tapahtumien käyntimäärät. Suomalaisiin kuvataidekohteisiin tehtiin kaikkiaan noin 4,8 miljoonaa käyntiä vuonna 2019. Kasvua vuoteen 2018 oli noin viisi prosenttia.
Suomalaiset taidemuseot ovat kasvattaneet käyntimääriään tasaisesti koko 2010-luvun ajan. Viime vuonna 67:ään taidemuseokohteeseen tehtiin noin 2,7 miljoonaa käyntiä. Taidemuseoiden käyntimäärä kasvoi lähes 13 prosenttia vuodesta 2018.
Kuvataidetapahtumia paikannettiin 31 kappaletta. Kyselyyn vastanneet 22 tapahtumaa tavoittivat yhteensä noin 700 000 kävijää. Kuvataidetapahtumia ovat kuvataiteen biennaalit ja triennaalit, kesänäyttelyt ja festivaalit sekä teosvälitystapahtumat ja taidemessut.
Taidegallerioihin tehtiin vuonna 2019 yhteensä noin 1,4 miljoonaa käyntiä.
Tilastot saatavilla Framen verkkosivuilla
Frame kehittää nykytaiteen tiedotuskeskuksena kuvataiteen tilastointia jatkossa entistäkin kattavammaksi ja luotettavammaksi. Tavoitteena on tuottaa jatkuvia ja vertailukelpoisia aikasarjoja, jotka mahdollistavat alan muutosten ja kehityskulkujen seuraamisen sekä tulevaisuuden ennakoinnin ja suunnittelun.
Taidemuseoiden, taidegallerioiden ja taidetapahtumien tilastot ja niiden perusteella kootut tietokortit julkaistaan vuosittain Framen verkkosivuilla. Tiedot perustuvat Framen gallerioilta ja tapahtumilta keräämiin tietoihin, Museoviraston kokoamaan Museotilastoon sekä Framen tekemään asiantuntija-arvioon.
Tutustu kuvataiteen tilastoihn ja lataa tietokortit
Kuva: Lauri Anttilan ja Corinna Helenelundin yhteisnäyttely ’Pimeän keskiajan valo’ Galleria Sculptorissa Helsingissä 2019. © Titus Verhe