Tilastot

Nykytaiteen toimialaa koskevaa tilastotietoa kokoavat Suomessa yhteen muutamat eri tahot. Tärkein tutkimuslaitos kuvataiteen tiedon tuottamisen kannalta on Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö. Myös Taiteen edistämiskeskus tuottaa jonkin verran kuvataiteilijoita koskevaa tietoa.  Frame pyrkii ratkaisemaan nykytaiteen tilastoinnin haastetta yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Olemme koonneet tälle sivulle linkkejä tutkimuksiin ja tilastoihin eri aihealueittain.

 

Kuvataiteen käyntimäärät Suomessa vuonna 2016

Suomessa tehtiin noin 3,8 miljoonaa käyntiä erilaisiin kuvataidekohteisiin vuonna 2016. Taidemuseokohteisiin kohdistui lähes 2,2 miljoonaa käyntiä, taidegallerioihin 1,3 miljoonaa käyntiä ja kuvataidetapahtumiin 326 000 käyntiä. Tiedot perustuvat nykytaideorganisaatio Frame Contemporary Art Finlandin gallerioilta ja tapahtumilta keräämiin tietoihin, Museoviraston kokoamaan Museotilastoon sekä Framen tekemään asiantuntija-arvioon. Kuvataiteen käyntimääriä ei ole aikaisemmin koottu yhteen tilastoksi.

Taidemuseokohteissa tehtiin vuonna 2016 kaikkien aikojen käyntiennätys. Taidemuseokäyntejä oli  vuoden aikana yhteensä 2,17 miljoonaa. Taidemuseokohteiden käyntimäärä kasvoi 27 prosenttia vuodesta 2015. Käynneistä 55 prosenttia oli maksettuja käyntejä.

Viisi suosituinta taidemuseokohdetta olivat Ateneumin taidemuseo (397 198 käyntiä), Nykytaiteen museo Kiasma (319 945 käyntiä), HAM Helsingin taidemuseo (253 522 käyntiä), Sara Hildénin taidemuseo (126 527 käyntiä) ja EMMA Espoon modernin taiteen museo (121 751 käyntiä). Näiden taidemuseoiden yhteenlaskettu käyntimäärä oli 56 prosenttia kaikista taidemuseokäynneistä.

Suosituimmat taidemuseokohteet pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuonna 2016 olivat Sara Hildenin taidemuseo, Tampere (126 527 käyntiä), Gösta, Serlachius-museot, Mänttä-Vilppula (67 071 käyntiä), Aboa Vetus & Ars Nova, Turku (61 874 käyntiä), Turun taidemuseo (54 354 käyntiä), Tampereen taidemuseo (44 263 käyntiä), Porin taidemuseo (33 499 käyntiä) ja Rovaniemen taidemuseo (32 740 käyntiä).

Suomessa toimii 63 taidemuseokohdetta. Taidemuseot ovat ammattimaisesti toimivia organisaatioita, jotka esittävät kuvataidetta ja joilla on oma taidekokoelma.

Taidemuseoiden käyntimäärät ovat kasvaneet huimasti 2010-luvulla

Taidemuseoiden käyntimäärät ovat kasvaneet noin 1,4 miljoonasta käynnistä lähes 2,2 miljoonaan (57 prosenttia) vuodesta 2010 vuoteen 2016. Maksettujen käyntien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2010 vuoteen 2016.

Kaikista Suomen ammatillisesti hoidetuista museoista juuri taidemuseot ovat kasvattaneet käyntejä eniten. Tiedot perustuvat museotilaston perusteella tehtyyn taidemuseoiden käyntimäärien aikasarjaan vuosilta 2010–16.

Frame_tilastot_taidemuseot

Gallerioiden ja tapahtumien käyntimääriä kysyttiin ensimmäistä kertaa

Frame toteutti keväällä 2017 tilastokyselyn taidegallerioille ja taidetapahtumille. Kysely on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Sen avulla saatiin ainutkertaista tietoa toimialan rakenteesta ja toiminnasta.

Vuonna 2016 taidegallerioissa tehtiin 1,3 miljoonaa käyntiä ja taidetapahtumissa 326 000 käyntiä.

Suomessa toimii 116 taidegalleriaa, joista 60 antoi Framelle tiedot käyntimääristään. Taidegallerialla tarkoitetaan toimijaa, joka esittää ammattitaiteilijoiden tekemää kuvataidetta ja joka tuottaa säännöllisesti toistuvaa, vaihtuvaa näyttelyohjelmaa. Gallerioiden käyntimäärä perustuu kyselyssä saatujen tietojen perusteella laskettuun arvioon kaikkien gallerioiden käyntimääristä. Mukaan on laskettu myös Helsingissä toimivan Taidehallin käyntimäärä.

Suomessa toimii yhteensä 46 säännöllisesti järjestettävää kuvataidetapahtumaa, joista 35 järjestettiin vuonna 2016. Tapahtumat esittävät ammattitaiteilijoiden tekemää kuvataidetta ja tuottavat säännöllisesti toistuvaa, vaihtuvaa ohjelmaa. Kuvataidetapahtumia ovat kuvataiteen biennaalit ja triennaalit, kesänäyttelyt ja festivaalit sekä teosvälitystapahtumat ja suurimmat taidemessut. Taidetapahtumien käyntimäärä oli saatavilla 25 toimijalta.

Frame julkistaa tietoja kyselyn muista tuloksista syksyllä 2017.

 

Tietokortit ja taulukot

Kuvataiteen käyntimäärät Suomessa 2016 -tietokortti

Taidemuseoiden käyntimäärät Suomessa -tietokortti

Kuvataidekohteet ja käyntimäärät 2016 -taulukko

Taidemuseokohteiden käyntimäärät -taulukko

Frame-säätiö kuvataidetilastot, jonka tekijä on Frame Contemporary Art Finland, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla (CC BY 4.0.).

Museotilaston vuosittainen data ja ei-ammatillisia paikallismuseoita koskevat taulukot on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) lisenssillä.

 

Mikäli galleriasi tai tapahtumasi on aloittanut toimintansa vuoden 2017 aikana, tai olet kiinnostunut tulevista kyselykierroksista, ota yhteyttä laura.boxberg@frame-finland.fi.

 

Tietoa tilastosta

Määritelmiä

Kuvataide

Kuvataiteisiin kuuluvat seuraavat alat: kuvataide, valokuvataide, mediataide, taidekäsityö, sarja­kuvataide, performanssi ja äänitaide. Ammattitaiteilijoiden tekemää kuvataidetta esitetään pääsääntöisesti taidemuseoissa ja taidegallerioissa sekä kuvataidetapahtumissa. Kuvataidetta esitetään myös muissa museoissa, näyttelytiloissa ja tapahtumissa sekä osana julkista tilaa ja ympäristöä.

Kuvataidekohde

Kuvataidekohteella tarkoitetaan tilastossa taidemuseokohteita, taidegallerioita ja kuvataidetapahtumia.

Kuvataidetapahtuma

Kuvataidetapahtumat ovat elossa olevien ammattitai­teilijoiden tekemää kuvataidetta esittäviä tapahtumia, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa säännölli­sesti toistuvaa, vaihtuvaa kuvataiteeseen liittyvää ohjelmaa. Kuvataidetapahtumia ovat kuvataiteen biennaalit ja triennaalit (kahden tai kolmen vuoden välein järjestettävät tapahtumat), kesänäyttelyt ja festivaalit sekä teosvälitystapahtumat ja suurimmat taidemessut. Tapahtumaan voi olla maksullinen tai vapaa sisään­ pääsy.

Käynti

Käynnillä tarkoitetaan kohteissa tehtyjä käyntejä toimijan järjestämiin näyttelyihin tai tapahtumiin joko kun­kin toimijan omissa tiloissa (museot ja galleriat) tai vaihtelevissa tiloissa (tapahtumat). Yksittäinen kävijä voi tehdä vuoden aikana useita käyntejä.

Taidemuseokohde

Taidemuseot ovat ammattimaisesti toimivia organisaatioita, jotka esittävät kuvataidetta ja joilla on oma taidekokoelma. Taidemuseoon voi olla maksullinen tai vapaa sisäänpääsy. Museot ovat joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa. Taidemuseolla tarkoitetaan tilastossa yksittäistä museokohdetta, joista osa kuuluu isompaan museoyksikköön.

Taidegalleria

Taidegalleriat ovat elossa olevien ammatti­taiteilijoiden tekemää kuvataidetta esittäviä tiloja tai toimijoita, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa säännöllistä, vaihtuvaa näyttelytoimintaa. Usein taidegallerian toimintaan kuuluu myös taideteosten myynti. Taidegalleriaan on pääsääntöisesti vapaa pääsy.

 

Tiedonkeruu

Frame kokosi vuonna 2017 ensimmäistä kertaa kuvataiteen tilastoja taidemuseoiden, taidegallerioiden ja kuvataidetapahtumien käyntimääristä.

Frame jatkaa kuvataiteen tilastoinnin kehittämistä ja pyrkii tuottamaan aikasarjoja sekä käyntimääristä että mahdollisuuksien mukaan muista keskeisistä kenttää kuvaavista tiedoista. Tilastokysely taidegallerioille ja kuvataidetapahtumille tullaan todennäköisesti toteuttamaan vuosittain. Tilastojen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni toimija vastaa kyselyyn.

Käynnit taidemuseoissa

Taidemuseoiden käyntimäärätilasto ja aikasarja 2010–2016 tuotettiin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Tiedot perustuvat Museoviraston kokoamaan Museotilastoon.

Käynnit taidegallerioissa

Taidegallerioiden käyntimäärä vuonna 2016 perustuu taidegallerioille toteutettuun tilastokyselyyn, jonka Frame toteutti keväällä 2017 ensimmäistä kertaa. Suomessa oli Framen tietojen mukaan 116 taidegalleriaa vuonna 2016. Vastauksia kyselyyn tuli 63 toimijalta, joista 60 antoi käyntitietonsa. Käyntitiedoista osa perustuu seurantatietoon, osa arvioon. Vastaajien keskiarvokäyntien perusteella on laskettu arvio kaikkien gallerioiden käyntimääristä. Arviossa on huomioitu vastaajajoukon edustavuus suhteessa kaikkiin gallerioihin. Lisäksi mukaan on laskettu Helsingissä toimivan Taidehallin käyntimäärä. Taidegallerioista ei ole olemassa täysin kattavaa listaa, ja määritelmän alle kuuluvia gallerioita on voinut jäädä tässä todennäköisesti huomiotta.

Käynnit kuvataidetapahtumissa

Kuvataidetapahtumien käyntimäärä vuonna 2016 perustuu kuvataidetapahtumille toteutettuun tilastokyselyyn, jonka Frame toteutti keväällä 2017 ensimmäistä kertaa, sekä täydentävään tiedonkeruuseen puhelimitse ja sähköpostitse. Suomessa on yhteensä 46 säännöllisesti järjestettävää kuvataidetapahtu­maa, joista 35 järjestettiin vuonna 2016. Tapahtumista 8 (joista 3 järjestettiin vuonna 2016) ovat osa taidemuseoiden toimintaa, ja niiden käyntimäärät sisältyvät museoiden käyntimääriin. Käyntimäärätieto saatiin 25 kuvataidetapahtumalta 32:sta. Käyntitiedoista osa perustuu myytyihin lippuihin tai muuhun seurantatietoon, osa arvioon. Kuvataidetapahtumista ei ole olemassa täysin kattavaa listaa, ja määritelmän alle kuuluvia tapahtumia on voinut jäädä tässä huomiotta.

Tilastoinnin ohjausryhmä

Framen vetämää kuvataiteen tilastointiprojektia valvoo tutkijoista ja nykytaideammattilaisista koottu ohjausryhmä. Tilastointiprojektin tavoitteena on luoda kuvataiteen alalle kestävä tilastoinnin järjestelmä, jonka avulla toimialasta kertyy tietoa vuosittain ja joka mahdollistaa alan muutosten seurannan.

Ohjausryhmän jäsenet edustavat sekä kuvataiteen toimialaa että kulttuurialan tilastoinnin asiantuntemusta. Ryhmän tehtävänä on auttaa luomaan toimialalle yhteinen käsitys siitä, millaista tietoa alalla tarvitaan sekä tukea suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen tilastoinnin perustamista kuvataiteen alalle.

Jäseninä ohjausryhmässä ovat toiminnanjohtaja Juha Huuskonen (HIAP), erityisasiantuntija Paula Karhunen (Taiteen edistämiskeskus), erikoisasiantuntija Anu Niemelä (Museovirasto), puheenjohtaja Hannele Nyman (Galleristit ry), viestintäpäällikkö Miisa Pulkkinen (Suomen Taiteilijaseura), erikoistutkija Kaisa Weckström (Tilastokeskus) sekä puheenjohtajana toimiva erikoistutkija Sari Karttunen (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore). Framesta ohjausryhmässä ovat mukana johtaja Raija Koli sekä ohjausryhmän sihteerinä toimiva viestintäpäällikkö Heljä Franssila. Ryhmä on kokoontunut syksystä 2016 alkaen.

Kuvataiteilijan asema, työ ja tulot

Suomessa kuvataiteilijan asemaa, työtä ja tulonmuodostusta on tutkinut Kaija Rensujeff (Taiteen edistämiskeskus 2014). Hänen Taiteilijan asema 2010 -tutkimuksensa mukaan Suomessa toimi arviolta 3000 henkilöä kuvataiteen alalla vuonna 2010. Tutkimus jatkaa Taiteilijan asemaa vuonna 2000 tarkastellutta tutkimusta (Taiteen keskustoimikunta 2013).

  • Kuvataiteilijoiden keski-ikä on noussut 46 vuodesta 50 vuoteen kymmenen vuoden aikana 2000-luvulla.
  • Naisvaltaistuminen kuvataiteen alalla on jatkunut ja naisten osuus oli noussut 60 prosentista 68 prosenttiin vuosina 2000–10.
  • Kuvataiteen alan toimijoista 8 prosenttia oli ruotsinkielisiä (5 % vuonna  2000).
  • Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus (43 %) oli vuonna 2010 täsmälleen sama kuin vuonna 2000.
  • Koulutustasoltaan kuvataiteilijat ovat erittäin korkeasti koulutettuja. Ylioppilastutkinnon suorittaneita oli 68 prosenttia vuonna 2010 (56 % vuonna 2000). Kuvataiteilijoista 96 prosenttia oli suorittanut taidealansa ammatillisen koulutuksen ja 50 prosenttia taidealan korkeimman koulutuksen (yliopistotutkinto) (41 % vuonna 2000). Itseoppineita ei juurikaan enää ole ammattikuvataiteilijoiden joukossa.
  • Kuvataiteilijoiden koulutustaso on ollut 2000-luvulla voimakkaassa noususuunnassa sekä määrällisesti että laadullisesti. Päällekkäiset koulutukset alalla ovat yleisiä eli kuvataiteilijoilla on ollut tapana kouluttautua useilla eri koulutusasteilla.
  • Kuvataiteilijoista 84 prosenttia toimi taideammatissaan vapaina taiteilijoina eli osuus oli nousussa verrattuna vuoteen 2000 (78 %).
  • Yrittäjinä toimivien kuvataiteilijoiden osuus (11 %) oli myös noussut vuodesta 2000 (6 %), mutta oli edelleenkin pienempi kuin taiteilijoilla keskimäärin (21 %).
  • Freelancereiden (6 %) ja työsuhteessa toimivien (3 %) osuudet ovat sen sijaan laskeneet aikaisempaan tutkimukseen verrattuna.
  • Työttöminä työnhakijoina (eripituisia jaksoja) kuvataiteilijoista oli 32 prosenttia vuonna 2010. Se on laskenut vuodesta 2000 (38 %).

Taidemuseot

Taidemuseoiden kävijämääriä, lipputuloja ja muita toimintaan liittyviä tunnuslukuja tilastoidaan yhdessä muiden suomalaisten museoiden toiminnan kanssa Museoviraston tuottamassa Museotilastossa, joka ilmestyy vuosittain.

Taiteilijoiden asema Suomessa

Kaija Rensujeffin tutkimuksessa vuodelta 2014 on tilastotietoa kuvataiteilijakunnan rakenteesta, koulutustasosta, työllisyydestä ja tuloista. Tutkimuksen julkaisija on Taiteen edistämiskeskus.

Taidekoulutus Suomessa

Pauli Rautiaisen ja Taija Roihan julkaisussa Taidealojen korkeakoulutus Suomessa käsitellään taidealojen korkeakoulutuksen määrällistä –  kuten opiskelijamäärien ja tutkintojen – kehitystä 1980-luvulta 2010-luvulle.

Taiteilijan asema – Raportti työstä ja tulonmuodostuksesta eri taiteenaloilla

Kaija Rensujeffin tutkimus taiteilijan asemasta ja tuloista vuosituhannen vaihteen Suomessa (Taiteen keskustoimikunta 2003).

Kuvataiteen kulttuuritilastot 2015

Tilastokeskuksen tuottaman kulttuuritilaston kuvataidetta koskevat taulukot 2015.

Kulttuurityövoima Suomessa

Tilastokeskuksen kulttuuritilasto vuodelta 2014 tilastoi kulttuurialojen työllisyyttä 2011–14.