Venetsian kansainvälinen taidebiennaali keräsi tänä vuonna 500 875 kävijää. Runsas viikko sitten päättynyt biennaali oli avoinna seitsemän kuukautta 9.5.–22.11.2015.
Venetsian biennaali on maailman suurin nykytaiteen katselmus, joka järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna biennaalissa oli mukana 89 kansallista näyttelyä ja 44 eri puolilla Venetsiaa esillä ollutta viralliseen oheisohjelmaan kuulunutta näyttelyä tai tapahtumaa.
Suomen paviljongissa nähtiin IC-98:n (Patrik Söderlund, synt. 1974 ja Visa Suonpää, synt. 1968) installaatio Hours, Years, Aeons (Tunnit, ajat, iäisyydet). Teos yhdisteli piirrosanimaatiota, ääntä ja materiaalisia elementtejä, ja se oli itsenäinen osa taiteilijaduon Abendland-teossarjaa. Näyttelyn kuratoi Framen ohjelmapäällikkö, filosofian tohtori Taru Elfving. Sen tilasi ja tuotti Visuaalisen taiteen keskus Frame.
Suomen näyttely Venetsiassa sai poikkeuksellisen paljon medianäkyvyyttä. Näyttelystä kertyi yli 100 mediaosumaa, joista kotimaisissa medioissa 52 ja kansainvälisissä 51.
IC-98 noteerattiin erityisesti brittisanomalehdissä ja kansainvälisissä nykytaidejulkaisuissa. The Daily Telegraphin (29.5.) kriitikko Louisa Buck nosti Suomen paviljongin yhdeksi oman biennaalikäyntinsä huippukokemuksista. The Wallpaper (14.5.) esitteli Suomen paviljongin ”The Best at Venice Biennale 2015” -arviossaan. Taiteilijoiden haastattelu oli myös näyttävästi esillä laajalevikkisen kiinalaisen Modern Weekly Chinan kesäkuun numerossa. ArtReview’n J.J. Charlesworth käytti esseessään (5/2015) IC-98:n teosta esimerkkinä biennaalinäyttelyistä, jotka tutkivat antroposeenin käsitettä. Kriitikko Martin Herbert valitsi Suomen paviljongin yhdeksi neljästä biennaalinäyttelystä, joita ei kannata jättää näkemättä (ArtReview 5/2015).
”Biennaali on jo johtanut sekä yksityisnäyttely- että festivaalikutsuun. Kontaktit ja näkyvyys eivät ole päämäärä sinänsä vaan väline saada tulevaisuudessa yhä monipuolisempia ja kiinnostavampia kansainvälisiä työtilaisuuksia. Biennaalin vaikutukset eivät useinkaan ole välittömiä vaan konkretisoituvat pidemmällä aikavälillä”, sanoo Patrik Söderlund.
”Venetsian biennaalin merkitys tärkeimpänä nykytaiteen kansainvälisenä areenana ei ole vähentynyt lainkaan, päinvastoin se on vahvistunut”, sanoo Framen johtaja Raija Koli.
Avajaisviikko kasvatti suosiotaan
Biennaalin ammattilaisyleisölle suunnattu avajaisviikko on noussut yhä tärkeämmäksi hetkeksi luoda suhteita ja edistää oman näyttelyn näkyvyyttä kansainvälisessä nykytaidemaailmassa. Avajaisiin osallistui 24 065 asiantuntijavierasta – esimerkiksi kuraattoreita, galleristeja, museotoimijoita ja tutkijoita – mikä oli 17,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Biennaaliin akkreditoitui 8100 toimittajaa.
Frame on jo käynnistänyt avoimen haun Suomen näyttelyksi vuoden 2017 Venetsian biennaaliin. Etsimme projektiehdotuksia, jotka pureutuvat siihen, miten itsenäisyys muotoutuu eri riippuvuussuhteissa. Ehdotuksissa pyydetään pohtimaan, kuinka 100-vuotisjuhlaansa vuonna 2017 viettävä Suomi kietoutuu osaksi laajempia historian kertomuksia.
Frame on yksi kahdeksasta taiteenalan tiedotuskeskuksesta, ja sen tehtävänä on vahvistaa suomalaisen kuvataiteen asemaa ja näkyvyyttä Suomessa ja ulkomailla. Framen tukijoita ja yhteistyökumppaneita Venetsian taidebiennaalissa olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Alfred Kordelinin säätiö, Saastamoisen säätiö, Serlachius-museot, Suomen Taideyhdistys, Avotakka, Finnish Design Shop, Amos Andersonin taidemuseo, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Helsingin taidemuseo ja Nykytaiteen museo Kiasma.