ARCOmadrid on yksi Euroopan suurimmista ja espanjankielisen maailman merkittävimmistä nykytaiteen messutapahtumista. Suomi oli valittu kuluvan vuoden 2014 ARCOmadrid-taidemessujen fokusmaaksi. Messut järjestettiin Madridissa 19.–23. helmikuuta.
Suomen kokonaisuus koostui 13 galleriasta sekä #FocusFinland-paviljongista, jossa nähtiin Heta Kuchkan kaksi videoteosta. Jokainen galleria esitteli omalla osastollaan teoksia yhdeltä taiteilijalta. Lisäksi messujen aikaan järjestettiin oheistapahtumia ja suomalaisten taiteilijoiden näyttelyjä ympäri Madridia, käsittäen yhteensä yli 15 tapahtumaa. Suomen messukokonaisuuden kuratoi amanuenssi Leevi Haapala Nykytaiteen museo Kiasmasta.
Espanjalaisessa ja kansainvälisessä mediassa suomalaisten #FocusFinland-osuutta kuvattiin muun muassa yllättävänä, rohkeana ja monipuolisena. Messujen ympärillä taidekaupan tila, Euroopan talouskriisi ja shokeeraavat taideteokset puhuttivat.
ARCOmadrid vuonna 2014 – taidemessut ja epävakaan talouden kysymykset
ARCOmadrid 2014 järjestettiin nyt 33:tta kertaa. Tänä vuonna messuilla esittäytyi yli 200 galleriaa 23 eri maasta. Viiden päivän aikana messuilla vieraili 100 000kävijää, joista 24 800 kahtena ammattilaispäivänä.
Jo ennen messujen alkua lehdistössä käytiin keskustelua ARCOmadrid-messuista suhteessa Espanjan taloustilanteeseen ja taidekauppaan. Vuonna 2012 Espanjassa arvonlisäveroprosentti nostettiin kahdeksasta 21:n prosenttiin, nostaen veroprosentin näin korkeimmaksi kulttuurialan verotukseksi Euroopassa. Veroprosentin laskeminen vuoden alussa kymmeneen nostatti odotuksia siitä, että ARCO-messut voisivat toimia taidemarkkinoiden piristysruiskeena.
Messujen pääkuraattori Carlos Urroz kommentoi Deia-sanomalehden jutussa tämänvuotisten messujen olevan yritys piristää taidemarkkinoita ja tuoda positiivisuutta talouskriisistä kärsivään taidekenttään. Blouin Art Infon Ashton Cooper kirjoittaa artikkelissaan, että verohelpotuksen toteutuminen käytännössä on ollut hieman epäselvää, mutta messujen taideantiin tiukka taloustilanne ei ole vaikuttanut ainakaan negatiivisesti. Galleriat ja muut esillepanijat esittivät rohkeaa ja laadukasta taidetta eivätkä kaihtaneet riskejä – onneksi.
Taidekaupan ja talouden kysymysten lisäksi messuilla puhuttivat huippukalliit teokset. Iker Seisdedos kirjoittaa El Paísin englanninkielisen edition artikkelissaan All the Fun of the Fair (21.2.2014) messujen hintavimman teoksen olleen tänä vuonna Pablo Picasson Bouteille et Verre, jonka hintapyyntö oli 1,25 miljoonaa euroa. Messujen huomiota herättävimpiin osastoihin kuului myös Yann Leton Congress Topless -performanssi, jossa samettiverhoin peitetyllä lavalla kaksi stripparia tanssivat “protestina Espanjan parlamentille”.
Suomi rohkea ja monipuolinen nykytaiteen maa
Suomalaiset taiteilijat ja galleriat saivat hyvin huomiota espanjan- ja portugalinkielisissä sanoma- ja aikakauslehdissä sekä kansainvälisissä taidejulkaisuissa.
Paikallinen media kiinnostui Suomesta erityisesti valokuva- ja videotaiteen edelläkävijämaana, ja esimerkeiksi nostettiin mm. Heta Kuchkan videoteokset ja Perttu Saksan valokuvat. Toisaalta kiinnostusta keräsivät myös Mia Hamarin persoonalliset puuveistokset. Suomalaista edustusta kuvattiin rohkeana, monipuolisena ja kantaaottavana.
Useat espanjalaiset sanomalehdet olivat kiinnostuneita Riiko Sakkisen teoksista. Korjaamo Gallerian edustaman, itsekin Espanjassa asuvan Sakkisen teokset kommentoivat kulutuskulttuuria ja ajankohtaista talouskriisiä. Taiteilijan huomiota herättävimpiä teoksia messuilla oli espanjankielisellä tekstillä koristettu valotaulu, jossa kehotettiin espanjaksi “pyytämään töitä joulupukilta”. Sakkisen teoksia esiteltiin muun muassa ABC:n ja El Paísin blogeissa sekä Diaro Criticon sivuilla. Ville Andersson nostettiin El Cultural -lehdessä messujen kymmenen mielenkiintoisimman osaston joukkoon. Lehdessä Anderssonia kuvaillaan hiljaisten aja mystisten kuvien luojana.
Suomalaistaiteilijat saivat myös erityistunnustusta messuilla. Valokuvataiteilija Elina Brotherukselta hankittiin ensimmäisenä suomalaisena taiteilijana kaksi teosta Fundación ARCOn mittavaan nykytaiteen kokoelmaan. Illy Sustain Art Prize -palkinnon voitti helsinkiläinen kuvataiteilija Diego Bruno Argentiinan lähihistoriaa käsittelevällä videoteoksellaan Location, joka nähtiin osana messujen #SoloProjects-kokonaisuutta.
Messualueen ulkopuolelle levittäytyvä laaja #FocusFinland-oheisohjelma keräsi myös kiinnostusta paikallisessa mediassa. CentroCentron taidekeskuksessa esillä olleet Kaarina Kaikkosen suuri käytetyistä vaatteista koottu installaatio ja Kustaa Saksin Hypnopompic-näyttely keräsivät huomiota mm. El Economistan ja La Voz Libren sivuilla. Myös Sala Alcalàn ¿FINLÀNDIA?-ryhmänäyttely ja Mustarinda ry:n näyttely Espacio Trapéziossa huomioitiin paikallisissa medioissa. Turkulaisen taiteilijapari IC-98:n Abendland-näyttely Conde Duque -näyttelykeskuksessa mainittiin El País -lehden kulttuurisivuilla kymmenen kiinnostavimman näyttelyn joukossa.
Kotimainen media kiinnostui messuvieraista ja suomalaisten saamasta näkyvyydestä
Suomalaisista sanomalehdistä Helsingin Sanomat kirjoitti messujen avajaisviikonlopun aikana suomalaisten gallerioiden osanotosta. Kaisa Viljasen artikkeli
Suomen taide lähti Espanjaan (20.2.2014) käsitteli suuria taidemessuja ja sivusi samalla myös projektin järjestävään tahoon Visuaalisen taiteen keskus Frameen kohdistuneita säästötoimenpiteitä, joista tiedotettiin messujen avajaispäivänä.
Aamulehden Teemu Järventie taas kertoi artikkelissaan “Haluamme lisää valokuvia täydellisen valon maasta!” (23.2.2014) suomalaisen nykytaiteeseen tykästyneistä kuraattoreista ja kuraattorien ja galleristien työstä Madridin messuilla. Myös suomalaiset mediat kertoivat laajemmin messujen oheisohjelmistosta: muun muassa Hufvudstadsbladetin artikkeli Finlands konst en hit i Madrid (2.3.2014) esitteli Kaarina Kaikkosen installaatioita.
Suomalaisista iltapäivälehdistä Ilta-Sanomat raportoi jutussa Kuninkaalliset Suomi-fanit (22.2.2014) Espanjan kruununprinssi Felipen ja hänen puolisonsa Letizian vierailusta messujen #FocusFinland-osastolla. Messujen suomalaisen osion kuraattorin Leevi Haapalan ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen kanssa tehdyllä kierroksella prinssipari kiinnostui erityisesti Showroom Helsingin osastolla esillä olleista Jiri Gellerin teoksista.
Jaakko Uoti
Kuvat: Laura Boxberg
”Suomen valintaa puoltaa maan erittäin kiinnostava nouseva taidekenttä, ja juuri sen löytää ARCOsta. Myös taiteen kerääminen on kasvussa, kiitos Kiasman. Kaiken kaikkiaan Pohjoismaissa, joiden nykytaiteen kenttä ei aiemmin ole ollut niin näkyvä, on meneillään aivan uusi aalto: on uusia museoita ja hankkeita.”
Suomalainen taide messuilla on linjassa suomalaisen vähäeleisen ja yksinkertaisen kansanluonteen kanssa. Taide ei hyökkää päälle, vaan luottaa siihen että sen oma hienovarainen läsnäolo vetää kiinnostuneita puoleensa. Kun tähän lisätään kävijän odotukset uraauurtavista tekemisen tavoista, onkin todettava, että joukossa on erittäin kiinnostavia teoksia.
Suomalaisten osuus messuilla ja kaupungilla oli tasokas ja monipuolinen. Focus Finlandissa mentiin onneksi teokset eikä kansallinen brändäys tai Suomi-eksotiikka edellä.
Jokainen galleria tuo jotain uutta, Ville Anderssonin Helsinki Contemporaryn osastolla esitellyistä monimutkaisista mustavalkoisista mustepiirroksista Leena Nion massiivisiin, rikkaiden tekstuurien maalauksin Galleria Forsblomin osastolla aina Anna Rokan Sinnen osastolla nähtyyn koko esittelytilan täyttävään installaatioon ”Mad Horizon”, samanaikaisesti sci-fimäiseen ja post-apokalyptiseen teokseen, johon kuuluu asumusmainen rakennelma ja osterinkuorilla peitetty lattia. Jos #FocusFinland meille jotain kertoo, niin sen, että suomalainen taide tulee monessa eri muodossa – ja että jokainen tyylilaji on tutustumisen arvoinen.
Suomalainen ohjelma tarjoaa ajanmukaisen ja tiiviin näkökulman maan nykytaiteeseen. Esillä olevat teokset välittävät taiteilijoiden tietotaidon ja perinteet, mutta samalla yhteyden globaaliin visuaaliseen kulttuuriin. Valitut galleriat edustavat aktiivista ja kansainvälistä visiota, joka pohjautuu yksilöllisiin profiileihin.
“Mirada al arte Finlandés” (Silmäys suomalaiseen taiteeseen) (Hoyes Arte 21.2.2014)