Venetsian biennaali 2026

Suomen paviljonki esittää 61. Venetsian taidebiennaalissa taiteilija Jenna Sutelan näyttelyn Aeolian Suite. Moniaistinen teos herättää Venetsiaa hallitsevat tuulet eloon ja tutkii niiden ympäristöllisiä, kulttuurisia ja emotionaalisia merkityksiä. Näyttelyssä on esillä viisi kineettistä ääniveistosta, jotka on sijoitettu ympyrään keskiaikaista tuuliruusua mukaillen. Veistosten pehmeät, pörröiset peruukit viittaavat mikrofoneissa käytettäviin tuulisuojiin. Tällä kertaa suojat toimivat tuulen vaimentamisen sijaan sen välittäjinä: ne kanavoivat tuulen kuiskauksia ja lauluja ja kutsuvat pohtimaan suhdettamme ympäröivään maailmaan.                          

Veistokset ilmentävät viittä Venetsiassa esiintyvää tuulta: Tramontanaa, Sciroccoa, Garbinia, Bora Scuraa ja Bora Chiaraa. Puhaltaen läpi paviljongin näyttämön, tuulet asettuvat draaman päähenkilöiksi, joista jokaisella on oma tuulispäinen ja myrskyisä persoonallisuutensa. Hahmot ammentavat klassisista kiertävän commedia dell’arte -teatteriperinteen troopeista: melankolinen Scirocco etsii merkitystä, juonikas Tramontana luo häiriötä, taikuri Garbin hakee muutosta ja rakastavaiset Bora Scura ja Bora Chiara pyrkivät yhteyteen. Henkilöimällä Venetsiaa muovaavia ilmakehän voimia ja ilmentämällä, kuinka globaali ilmasto muuttuu ekologisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti yhä epävakaammaksi, teos käsittelee arkisesta eksistentiaaliseen ulottuvia kysymyksiä.

Teoksen 16-minuuttinen sävellys koostuu tuulikoneiden, altto-, basso- ja kontrabassonokkahuilujen sekä lasten puupuhallinorkesterin luomista äänistä. Lisäksi teokseen on äänitetty tuulten sointia, joka on tallennettu Helsingin Merihaansillan sekä venetsialaisten purjeveneiden mastojen, poppelipuiden ja pyykkinarujen välityksellä. Sävellyksen rakenne pohjautuu vuodenkierron kattavaan säädataan, joka on kerätty Acqua Alta Oceanographic Tower (AAOT) -tutkimusasemalla Venetsianlahdella. Partituurin äänenkäyttö on saanut inspiraationsa grammelotista, sanattomasta puhetavasta, jossa kommunikoidaan rytmein, sävyin ja elein.

Näyttelyarkkitehtuuri on suunniteltu Alvar ja Elissa Aallon vuonna 1956 valmistuneen paviljongin hengessä: rakennus oli alun perin tarkoitettu liikuteltavaksi. Se ammentaa myös commedia dell’arten improvisoiduista lavasteista. Paviljonkia reunustavien taustakankaiden jäljet viittaavat Venetsialle ominaiseen acqua alta -nousuvesi-ilmiöön. Kangas aaltoilee tuulessa, joka puhaltaa paviljonkirakennuksen avoimista ovista.

Aeolian Suite tarkastelee tuulta satunnaisuuden lähteenä, jota on mahdotonta täysin hallita tai ennustaa. Vaikka sitä voidaan analysoida, se pysyy lopulta tuntemattomana. Tuuli kuljettaa mukanaan hiukkasia, mikrobeja, siemeniä ja viestejä, jotka jäävät usein havaitsematta. Teos kysyy, mitkä signaalit ympäristössämme sivuutetaan silkkana meluna. Samalla se tuo esiin teknologisten järjestelmien, kuten algoritmeihin pohjautuvien sääennusteiden, ympäristövaikutuksia. Nämä teknologiat pyrkivät mittaamaan ja ennustamaan säätä, mutta itse asiassa edistävät sen epävakautta.

”Aeolian Suite vaalii tuulen arvaamattomuutta ja sen suhteellista olemusta”, taiteilija Jenna Sutela sanoo. ”Voimme kuulla tuulen vain, kun se osuu asioihin tai esineisiin: kun se puhaltaa puiden, kujien, huilujen tai siipien läpi tai niitä vasten. Tuulen kuunteleminen, sille mikrofonin ja äänen antaminen, on tapa pysyä avoimena maailmalle: tunnistaa ulottumattomissamme olevia taajuuksia, joita kuitenkin muovaamme.

”Teos vie meidät ilmakehän kanssa vuoropuheluun, joka liikkuu tieteellisen mittaamisen ja runollisen intuition, hallinnan ja antautumisen välillä. Se herkistää meidät voimille, jotka ylittävät ihmisen mittakaavan, kutsuen kuuntelemaan tuulen kuiskauksia ja pauhua kaikilla aisteillamme, tietoisuudellamme ja kielillä, joita emme vielä tunne”, kuraattori Stefanie Hessler lisää.

Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Mousse Publishingin, PAN-levy-yhtiön ja Framen yhdessä julkaisema julkaisu ja vinyylilevy.

61. Venetsian taidebiennaali on avoinna 9. toukokuuta – 22. marraskuuta 2026.

Komissaari, tukijat ja yhteistyökumppanit

Suomen Aalto-paviljongin näyttelyn tilaa ja tuottaa Frame Contemporary Art Finland. 

Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki on näyttelyn pääyhteistyökumppani. Aeolian Suite esitetään Jenna Sutelan näyttelyssä Oulun taidemuseossa keväällä 2027 osana Oulu2026 -kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on näyttelyn päätukija. Muut tukijat ja kumppanit ovat Jane ja Aatos Erkon säätiö, Genelec, Kvadrat, Schering Stiftung, Saastamoisen säätiö, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Suomen Rooman-suurlähetystö, FUTUARTS ja Pavilion of Finland Patrons. Tapahtumakumppanit ovat Suomen Saksan-instituutti Berliinissä, Swiss Institute (SI) New Yorkissa sekä TBA21–Academy–Ocean Space Venetsiassa.

Kaikki näyttelyn ja teoksen toteuttamiseen osallistuneet tekijät ja yhteistyökumppanit löytyvät digitaalisesta näyttelyesitteestä.

Mediapankki– Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Rosa Kuosmanen, viestintäpäällikkö, Frame Contemporary Art Finland
rosa.kuosmanen@frame-finland.fi
P. +358 50 465 3462

Venetsian taidebiennaali

Vuonna 1895 perustettu Venetsian taidebiennaali on maailman vanhin ja yksi tärkeimmistä nykytaiteen kansainvälisistä näyttelyistä. Biennaali järjestetään joka toinen vuosi. Vuonna 2024 biennaaliin osallistui 86 maata ja siellä vieraili yli 700 000 kävijää. Suomi on yksi 29 maasta, jolla on oma paviljonki Giardinissa, biennaalin historiallisessa paviljonkipuistossa. Lisäksi Suomi osallistuu yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa Pohjoismaisen paviljongin näyttelyyn, josta vastaa vuonna 2026 Nykytaiteen museo Kiasma.

Frame on vastannut Suomen Aalto-paviljongin näyttelystä Venetsian taidebiennaalissa vuodesta 2013 lähtien. Löydät tietoa menneistä biennaalinäyttelyistä verkkosivuiltamme. Näyttelyn komissaarina Frame valitsee Venetsian biennaalin taiteilijan ja kuraattorin vuorovuosin joko kutsumenettelyllä tai avoimella haulla. Vuoden 2026 Venetsian biennaalin Suomen paviljongin näyttely valittiin avoimella haulla, joka järjestettiin kesällä 2024.