Frame on työskennellyt keväästä 2021 lähtien ympäristöjärjestelmä Ekokompassin kanssa kehittääkseen ympäristötyötään. Ekokompassi-yhteistyön tavoitteena on tarkastella kriittisesti Framen toiminnan eri alueiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja haitallisia ilmastopäästöjä. Päämääränä on vähentää toiminnan ympäristökuormitusta sekä kehittää ympäristön kannalta kestävämpiä toimintatapoja.
Vilma Leminen
Ekokompassi on Suomen luonnonsuojeluliiton kehittämä ympäristöjärjestelmä. Se sisältää yhteensä kymmenen kriteeriä, joita jokainen järjestelmään sitoutunut toimija noudattaa omassa toiminnassaan. Framen ympäristötyön auditointi on tarkoitus toteuttaa keväällä 2022, jolloin Ekokompassin nimeämä ulkoinen arvioija tarkistaa, täyttyvätkö kriteerit Framen toiminnassa. Mikäli auditointi hyväksytään, Frame saa käyttöönsä ekokompassi-ympäristösertifikaatin kolmeksi vuodeksi. Kolmen vuoden jälkeen sertifikaatti voidaan uusia.
Työ Ekokompassin kanssa on jatkoa ekokoordinaattori Saara Korpelan tekemälle työlle Framessa. Vuonna 2020 Frame palkkasi yhdessä IHME Helsingin, HIAP – Helsinki International Artist Programmen, ja Mustarindan kanssa ekokoordinaattorin, jonka tehtäviin kuului kartoittaa taidealan toimijoiden ratkaisuja ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja jakaa onnistuneita toimintamalleja laajemmin taiteen kentällä. Vuosi kulminoitui yhteisesti järjestettyyn julkiseen ekoseminaariin, Ympäristökriisi – sanoista tekoihin taiteen kentällä, jossa esiteltiin taiteilijoiden ja taideorganisaatioiden ratkaisuja ja ehdotuksia ilmastonmuutoksen ja luontokadon asettamiin haasteisiin.
Kemikaalilistoja ja ympäristölupauksia
Ympäristöjärjestelmän parissa työskentely on tähän mennessä sisältänyt muun muassa Framen toiminnan tärkeimpien ympäristövaikutusten pisteyttämistä, ympäristölupauksen asettamista sekä ympäristötyön konkreettisten tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimista. Toimiston jätteiden lajittelulle on tehty jätehuoltosuunnitelma ja käytössä olevat kemikaalit on listattu. Framen henkilökunnasta on nimetty vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on seurata ympäristötyön etenemistä.
Kartoitukset ja yhteiset keskustelut ovat osoittaneet, että meillä on paljon työtä tehtävänä, varsinkin liittyen Framen asiantuntijavierasohjelmasta, apurahoilla tehtävistä matkoista sekä Venetsian biennaalin näyttelytuotannosta syntyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Suurin ilmastokonna Framen toiminnassa on nimittäin lennoista ja matkoista kertyvä vuosittainen hiilijalanjälki. Vuonna 2019 Framen hiilidioksidipäästöiksi laskettiin 690 tonnia CO2e, josta lento- ja ulkomaanmatkailun osuus päästöistä oli 91 prosenttia. Vuoden 2021 osalta hiilidioksidipäästöjen laskeminen on vielä kesken.
Matkustamisen päästöjen vähentämisen lisäksi on käyty aktiivisesti keskusteltu siitä, miten kehittää avointa ja monipuolista viestintää ajankohtaisista ympäristökysymyksistä ja ympäristöaloitteista taide- ja kulttuurikentällä. Ekokompassi-työn tuloksena yhdeksi tärkeäksi osa-alueeksi on tunnistettu ympäristötietoisuuden lisääminen, hyvien työkalujen ja toimintamallien jakaminen ja sen kautta muutoksen ajaminen taidekentällä ja laajemmin yhteiskunnassa.
Kohti muutosta yhdessä
Vaikka ympäristösertifikaatin voi nähdä merkkipaaluna, ei ympäristötyö voi rakentua vain sertifikaatin varalle. Tärkein teko ympäristökriisin aikana on kohdata toisemme sekä sitouttaa ja kehittää rajoja ylittävää yhteistyötä. Ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitsemme paradigman muutosta, yhdessä uudelleen oppimista, kestämättömistä käytännöistä luopumista sekä yhteistä vastuuta toimia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristöoikeudenmukaisuuden puolesta. Loppujen lopuksi kyse ei ole yksittäisen organisaation ympäristösertifikaatista tai nollapäästöistä, vaan siitä, kuinka voimme yhdessä tehdä siirtymää kohti ekologisesti, eettisesti ja sosiaalisesti kestävämpää kulttuurikenttää ja yhteiskuntaa.
— Vilma Leminen
Kirjoittaja on Framen ohjelma-assistentti.
Tässä blogissa Framen työntekijät ja kirjoittajavieraat avaavat työtään taiteen parissa ja käsittelevät nykytaiteeseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Tämä blogipostaus on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi.
