Tokion Mori Art Museumin pääkuraattori Mami Kataoka luennoi tiistaina 13.9. Helsingin taidemuseo HAMissa otsikolla Awareness of the Invisibles. Puheenvuorossaan Kataoka tarkasteli erityisesti japanilaisen kulttuuriperinnön suhdetta luonnonuskomuksiin. ”On mielenkiintoista pohtia, löytyykö ihmisten luontosuhteesta yhteneväisyyksiä Japanissa ja Suomessa”, Kataoka pohti.
Mami Kataoka valotti puheenvuorossaan japanilaista kulttuurihistoriaa sekä sitä, miten luontosuhteiden tiedostaminen voi laajentaa ymmärrystämme erilaisista arvosysteemeistä maailmassa. Japanissa luonnonuskomuksiin liittyvät vahvasti buddhalaisuus sekä shintolaisuus. Perinteisesti Japanissa on ajateltu jumaluuden sisältyvän kaikkeen ympäröivään luontoon ja myös esineisiin. Ajattelu näkyy edelleen tietynlaisena ympäristön kunnioituksena. ”On sanonta kahdeksasta miljoonasta jumalasta. Tämä kuvaa hyvin ajatusta kaikkialla vallitsevasta pyhyydestä”, Kataoka kuvaili.
Japanilaisten kertomusten ja tarinoiden rikas perintö koottiin talteen pääosin 1700-luvulla. ”Japanilaiset rakastavat kummitusjuttuja ja tällaisia tarinoita onkin hyvin paljon. Esimerkiksi jännityksen ja pelon tunteet saatetaan selittää henkenä, joka käy koskettamassa ihmistä”, Kataoka kertoi. Vanhat kertomukset kuvitettiin tarkasti mitä mielikuvituksellisimmilla piirroksilla. Edelleenkin manga- ja animekulttuurit ammentavat paljon näistä vanhoista tarinoista, uskomuksista sekä kuvakielestä.
Mami Kataoka on kiinnostunut ihmisen luontosuhteesta, ja esimerkiksi erilaisten ilmastojen vaikutuksesta ihmisen ajatteluun. Hän on tutkinut näitä aiheita myös työssään ja kuratoimissaan näyttelyissä. ”On arvuuteltu, tekeekö esimerkiksi aavikkoilmasto ihmisistä kollektiivisia toimijoita, tai eurooppalainen lauhkea ilmasto ihmisistä rationaalisempia kuin muilla ilmastovyöhykkeillä. Ajatusta on toki myös kritisoitu. Voiko eri ilmastoon matkustaminen todella muuttaa ihmisen ajattelua ja toimintaa?”
Keskustelussa sivuttiin myös luonnon hallitsemattomuutta ja ilmastomuutosta. ”Luonnossa ei tunneta absoluuttista hyvää tai pahaa”, Kataoka pohti. Yhdeksi esimerkiksi hän otti rankkasateet, joita muodostuu monsuuni-ilmastossa. Ne ovat luonnolle tärkeitä, mutta saattavat johtaa pahimmassa tapauksessa taifuunin kaltaiseen luonnonilmiöön.
Japanilaiset puutarhat ja taidemuseoiden tehtävä
Puutarhojen suunnittelulla on pitkä historia Japanissa, mikä liittyy vahvasti ihmisten luontokäsitykseen. ”Tarkemmin ajateltuna puutarhat ovat oikeastaan hyvin luonnottomia. Ne ovat kuin kuvitelmia paratiisista, eivätkä edusta todellista luontoa.”
Kataoka on pohtinut paljon myös taidemuseoiden ja historiallisten museoiden eroja ja pyrkinyt häivyttämään niiden välillä olevaa rajaa. ”Museoiden tehtävä on kyseenalaistaa.” Kataoka totesi. Japanissa jotkin museot ovat edelleen myös osa päivittäistä elämää, kun niiden säilyttämien esineiden ääreen tullaan esimerkiksi rukoilemaan.
Kataoka nosti puheenvuorossaan esille ajatuksen siitä, kuinka kaikki asiat ovat lopulta yhteydessä toisiinsa. Tämä pätee myös kulttuuriin ja taiteeseen, kun taiteilija ikään kuin vapauttaa esineen merkityssuhteen. Taiteessa näkymätön tulee näkyväksi. ”On mielenkiintoista pohtia, löytyykö ihmisten luontosuhteista yhteneväisyyksiä Japanissa ja Suomessa. Toivon, että Suomen vierailulla voin keskittyä tämän asian tutkimiseen”, Kataoka sanoi.
Mami Kataoka on Tokion Mori Art Museumin pääkuraattori. Hänet valittiin vastikään Sydneyn 21. biennaalin taiteelliseksi johtajaksi. Kataoka on kuratoinut useita merkittäviä näyttelyprojekteja, kuten ”Roppongi Crossing” (2004, 2013), ”Sensing Nature: Perception of Nature in Japan” (2010), ”Phantoms of Asia: Contemporary Awakens the Past” (2012) San Franciscon Asian Art Museumissa sekä ”ROUDTABLE: 9. Gwangju Biennale” (2012) Etelä-Koressa.
Mami Kataokan vierailu oli osa Framen asiantuntijavierasohjelmaa.
Teksti: Amanda Hakoköngäs
Kuva: Rosa Kuosmanen. Mami Kataoka esittelee Takashi Kuribayashin teosta Wald aus Wald (Forest from Forest), joka oli esillä vuonna 2010 Mori Art Museumissa Kataokan kuratoimassa näyttelyssä Sensing Nature.