Riian kansainvälinen nykytaidebiennaali (RIBOCA) avautuu ensimmäistä kertaa yleisölle 2. kesäkuuta. Teema Everything Was Forever Until It Was No More käsittelee muutosta: sen tapahtumista, kokemista ja käsittämistä nopeutuvassa maailmassa. Biennaali keskittyy erityisesti Baltian alueen taiteilijoiden töihin; mukana on myös useita suomalaisia sekä Suomessa työskenteleviä taiteilijoita.
Tapahtuman viitekehys on Riikan kaupungin ja Baltian seudun rikas historia, ja sen tavoitteena on esitellä alueen taidekenttää, tarjoten samalla taiteilijoille mahdollisuuden vuorovaikuttaa kaupungin ja alueen kulttuurisessa, historiallisessa sekä sosiopoliittisessa kontekstissa.
Biennaalin pääkuraattori on Brysselissä vaikuttava Katerina Gregos. Lukuisten arvostettujen näyttelyiden ja biennaalien kuratoinnin lisäksi Gregos toimi vuoden 2017 Venetsian biennaalin Suomen paviljongin näyttelyjuryn jäsenenä.
Gregos vieraili Suomessa vuonna 2017 osana Framen asiantuntijavierasohjelmaa. Tällä vierailulla Gregos tutustui myös suurimpaan osaan suomalaisista Riian biennaaliin osallistuvista taiteilijoista.
Yksi taiteilijoista oli kolmiulotteisista, vahvan tilallisista maalauksista tunnettu Teemu Korpela. Korpela toteuttaa maalausinstallaation biennaalin päätapahtumapaikkaan, entiseen Latvian yliopiston rakennukseen.
“Biennaalin pääkuraattori Katerina Gregos näki viime syksynä Turku Biennaaliin tekemäni installaation ja pyysi minut Ribocan puolesta tutustumismatkalle Riikaan. Käymiemme keskustelujen pohjalta sovimme, että teokseni ottaa lähtökohdakseen entisen biologian laitoksen laajan kasvikokoelman. Installaatio koostuu papereista joihin on maalattu kasvikuvioita olemassa olevien ja kadonneiden kasvien pohjalta”, Korpela kertoo.
Myös samaisessa Turku Biennaalissa palkittu Minna Rainion ja Mark Robertsin videoteos They Came in Crowded Boats and Trains nähdään Riiassa. Teos rinnastaa ja punoo yhteen suomalaisten evakkomatkan Ruotsiin syksyllä 1944 ja vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden matkan Suomeen, hämärtäen rajan meidän ja heidän, menneisyyden ja nykyisyyden välillä.
Taiteilijakaksikon toinen Riiassa nähtävä työ How Everything Turns Away ympäröi katsojan merimaisemilla. Teos korostaa meren roolia ilmastonmuutoksen mittarina sekä kamppailun tapahtumapaikkana tuhansille Eurooppaan pyrkiville turvapaikanhakijoille.
Biennaalissa nähdään myös kolme Hans Rosenströmin teosta. So Far By Now on Latvian yliopiston biologian laitoksen tyhjään kirjastohuoneeseen luotu ääni-installaatio. “Teos on minulle epävarmojen aikojemme meditaatio”, Rosenström sanoo.
Taiteilijan toinen teos, A House Divided, on sanojen ja niiden toimittamisen mekanismia tutkiva ääni-installaatio. Teos on kirjoitettu dialogina hypnoterapeutti Charles Montagun kanssa, ja se tutkii ääntä myös fyysisiä rajoja ylittävänä välineenä: puhuessamme emme vain tee ääniä muiden kuultavaksi, vaan tunkeudumme kuuntelijaan.
Sasha Huberin ja Petri Saarikon Dziedināšana Remedies esittää latvialaisen saunakulttuurin parannuskeinona. Pirts on suomalaista saunaa tai venäläistä banyaa vastaava perinteinen latvialainen puhdistumisen tila, johon liittyvällä puhdistumisseremonialla nähdään olevan sekä fyysisiä että henkisiä vaikutuksia.
Taiteilija Jani Ruscica on kiinnostunut välitiloista. Ruscican taiteessa se mitä esitetään ja miten se esitetään usein kyseenalaistavat toisiaan tai paljastavat merkityssuhteiden välisiä aukkoja, solmukohtia tai kerroksia. Nämä välitilat ilmenevät hänen töissään siirtyminä – välineellisinä, materiaalisina tai kielellisinä.
Ruscicalta nähdään biennaalissa kaksi teosta; videoteos Ring Tone (en plein air) sekä Lönnströmin taidemuseon kanssa toteutettu tapahtumallinen Flatlands.
”Flatlands perustuu kuvallisista lähteistä kuviteltuihin soittimiin”, Ruscica kertoo. ”Teoksessa korostuu kolmen erilaisen soittimen materiaalisuus ja itse materiaan ja materiaaliin liittyvät assosiaatiot.”
”Teos on tapahtumallinen, ja se saa sisältönsä kolmen muusikon tulkintojen kautta”, taiteilija jatkaa. ”Eri aikakausilta ja hyvinkin erilaisista konteksteista peräisin oleviin soittimiin liittyy vahvasti poliittinen lataus, ne ovat merkityksiltään ristiriitaisia, monitulkintaisia ja ajattomia. Niitä yhdistää hiljentämisen tematiikka, juuri siksi ääni ja sitä kautta kuuleminen, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen muodostuvat keskeiseksi tavaksi vastaanottaa teos.” Teoksen esineitä tulkitsevat biennaalissa Linda Fredriksson, Matias Häkkinen ja Sara Milazzo.
Helsingin Taidehallissa 5. elokuuta saakka näyttelyä pitävä IC-98 esittää biennaalissa Epoche-teoksen lisäksi Kustaa Saksin kanssa yhteistyössä luodun millefleurs -kuvakudoksen A World in Waiting. Millefleurs, kirjaimellisesti tuhat kukkaa, viittaa myöhäiskeskiajan kuva-aiheeseen, jossa kuvakudoksen taustan muodostavat lukuisat pienet kasvit ja kukat. IC-98:n ja Kustaa Saksin nykyajan versio ottaa lähtökohdakseen Pohjoisen jäämeren keskellä sijaitsevan Spitsbergenin saaren, jolla Huippuvuorten siemenholvi sijaitsee.
Kuvakudoksessa on esitetty siemenholviin säilötyistä kasveista ne, jotka todennäköisimmin selviäisivät vuonna 4017. Itse kasvien siemenet kudottiin kankaan sisään, odottamaan versomista ja mätänemistä tehden teoksesta mahdollisesti itseään täyttävän ennustuksen.
Riian biennaali perustuu ajatukselle prosessista, joka lähtee paikallisesta alueelliseen ja edelleen kansainväliseen, pitäen ja luoden juuriaan kotikaupunkiinsa Riikaan. Biennaali luo vuorovaikutusta sekä Baltian alueen sisällä että Baltian ja muun maailman kanssa: suurin osa taiteilijoista on joko kotoisin tai työskentelee alueella. Alueen taiteellinen anti onkin potentiaalistaan huolimatta löytämättä – toistaiseksi.
Ensimmäistä kertaa järjestettävä Riian nykytaidebiennaali RIBOCA1 pidetään 2.6 – 28.10.2018 useassa sijainnissa Latvian pääkaupunki Riiassa.
Teksti: Sara Järvi
Kuvat:
Banneri: Jani Ruscica, Ring Tone (en plein air), 2016, kuva teoksen installoinnista
Teemu Korpela, Deposition 2018
Minna Rainio and Mark Roberts, They Came in Crowded Boats and Trains, 2017
Hans Rosenström, A House Divided, 2015
Sasha Huber with Petri Saarikko, Dziedināšana Remedies. 2018
Jani Ruscica, Flatlands, 2018, kuva teoksen installoinnista
IC-98 with Kustaa Saksi, A World in Waiting, 2017