Maailman ykköstaiteilijat Anish Kapoorista Tino Sehgaliin ovat tehneet viime vuosina teoksia Havannan biennaaliin. Helsingissä juuri vieraillut kuraattori Blanca Victoria López Rodriguez kertoo, että biennaalin kuraattorit odottavat jokaisen mukaan kutsutun taiteilijan perehtyvän huolellisesti biennaalin kontekstiin: kuubalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
“Havannan biennaali keskittyy enimmäkseen uusiin ja kokeileviin taidemuotoihin. Yleisön osallistaminen on meille tärkeää. Haluamme, että yleisö saa biennaalin kautta kokemuksia ja että heille jää tästä kaikesta jotain käteen”, biennaalin kuraattori Blanca Victoria López Rodriguez totesi Suomen vierailullaan toukokuussa.
Kaksi edellistä biennaalia on toteutettu suurelta osin julkisissa tiloissa – erityisesti vuoden 2015 biennaali, jolloin suuri osa töistä esitettiin julkisissa tiloissa ja ulkona. Työskentely ulkona julkisissa tiloissa ei kuitenkaan ole ongelmatonta. López Rodriguez’n mukaan kuraattoreille on tärkeää, että he ja taiteilijat tutustuvat julkisiin tiloihin ja niiden normaaliin käyttöön ennen työskentelyn aloittamista.
”Esimerkiksi vuoden 2015 biennaalissa rakensimme erään biennaalin teoksen julkiselle aukiolle, mutta saimme siitä negatiivista palautetta, sillä paikallisilla nuorilla oli tapana kokoontua aukiolle pelaamaan jalkapalloa. Teos esti nuorten jalkapallopelit ja samaan aikaan taiteilijaa huoletti, että teos hajotettaisiin.”
Uusia näkemyksiä kokemuksen rinnalle
López Rodriguez valmistui taidehistorian laitokselta Havannan yliopistosta vuonna 2005. Heti valmistumisensa jälkeen hän aloitti työt Havannassa nykytaidekeskus Wilfredo Lamissa, joka tuottaa nykytaiteen tutkimusta ja edistää nykytaiteen asemaa. Joka kolmas vuosi järjestettävän Havannan biennaalin lisäksi organisaatio järjestää niin kotimaisia kuin kansainvälisiä näyttelyitä ympäri vuoden.
Ensimmäiset vuodet López Rodriguez työskenteli laajasti erilaisten tehtävien parissa avustaen arkistoinnista viestintään ja ohjelmatoimintaan. Vuodesta 2011 alkaen hän on työskennellyt keskuksen kuraattoritiimissä yhdessä kymmenen muun kuraattorin kanssa. Hän liittyi mukaan nuorena kuraattorina tuomaan uusia ideoita ja näkökulmia, kun keskuksessa haluttiin uudistaa toimintamalleja.
“Kuraattoritiimi koostuu eri ikäisistä ja eri taustoista tulevista henkilöistä, mikä on biennaalin kannalta todella hienoa, sillä vanhemmat ja kokeneemmat kuraattorit tuovat työskentelyyn tietoa ja kokemusta, kun taas me nuoret kuraattorit tuomme mukaan innostusta sekä uusia ideoita ja erilaisia näkökulmia.”
Taustatutkimusta eri puolilla maailmaa
Havannan biennaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1984. Vuoden 2012 Havannan biennaali oli ensimmäinen, johon López Rodriguez osallistui kuraattorin roolissa.
“Biennaali on muuttunut vuosien varrella paljon”, hän kertoo. Biennaali oli kahtena ensimmäisenä vuotena kilpailu, jossa parhaat taiteilijat palkittiin. Jo kolmannessa biennaalissa kilpailumallista kuitenkin luovuttiin.
“Hyvin pian huomattiin, että kilpailumalli ei ollut reilu tai mielekäs, sillä on mahdotonta vertailla keskenään eri taiteenaloja ja keskenään hyvin erilaisia asioiden lähestymistapoja.”
Nimestään huolimatta biennaali järjestetään joka kolmas vuosi. “Alun perin biennaali järjestettiin nimensäkin mukaisesti joka toinen vuosi. 90-luvun lopulta alkaen siirryttiin järjestämään biennaali vain joka kolmas vuosi, mutta tapahtuman nimi haluttiin säilyttää samana sekaannusten välttämiseksi.”
Havannan biennaali on perinteisesti keskittynyt enimmäkseen Latinalaiseen Amerikkaan, Karibian alueeseen, Afrikkaan, Lähi-itään ja Aasiaan. López Rodriguez on työskennellyt pääasiassa Lähi-idän taiteilijoiden kanssa. Nyt biennaali haluaa laajentaa toimintaansa myös näiden alueiden ulkopuolelle, esimerkiksi juuri Pohjoismaihin. Biennaalin kuraattoritiimi tekee parhaillaan taustatutkimusta eri puolilla maailmaa.
“Jokainen keskittyy ja perehtyy tiettyihin maantieteellisiin alueisiin. Matkojen jälkeen kokoonnumme kuraattoritiimin kanssa ja keskustelemme asioista, joita olemme kohdemaidemme taidekenttään liittyen oppineet ja havainneet. Pyrimme näin löytämään yhdistäviä aiheita ja asioita eri maiden väliltä ja muodostamaan seuraavan biennaalin teeman”, López Rodriguez kertoi.
Pinnalla olevat teemat yhdistävät
López Rodriguez kertoi löytäneensä yhtäläisyyksiä suomalaisen ja kuubalaisen taiteen välillä erityisesti pinnalla olevista teemoista. Hän yllättyi siitä, että Suomessa suurin osa gallerioista perii taiteilijoilta korkeita galleriavuokria. Tällaista järjestelmää ei Kuubassa ole, sillä maassa ei ole lainkaan yksityisiä gallerioita. Sen sijaan valtion hallussa olevien gallerioiden lisäksi kuubalaiset taiteilijat järjestävät omatoimisesti näyttelyitä esimerkiksi omissa työtiloissaan.
Reilun viikon mittaista matkaa varten López Rodriguez sai Framelta kansainvälisille kuraattoreille suunnatun apurahan. Hän tapasi vierailunsa aikana suomalaisia taiteilijoita, kuraattoreita ja muita nykytaiteen toimijoita Helsingissä ja Turussa.
“Halusin saada monipuolisen kuvan suomalaisesta taidekentästä ja olen päässyt tapaamaan lukuisia taiteilijoita ja instituutioiden edustajia. Minulla oli korkeat odotukset matkan suhteen, mutta tämä on ylittänyt kaikki odotukseni”, hän hehkuttaa.
Teksti: Jenni Pekkarinen / Frame