17/12/2021

Blogit

Blogi: Vinkkejä tapaamiseen taiteilijoille ja kuraattoreille Peer-to-Peer-verkostoitumisohjelmasta

Dahlia El Broul

Tekstiin osallistuivat myös Inma Herrera, Anneli Holmstrom, Elina Juopperi, Joel Karppanen, Yassine Khaled, Ninni Korkalo, Anne Tompuri ja Arlene Tucker.

Johdanto

Frame Contemporary Art Finlandin ja kahdeksan kansainvälisen kumppaniorganisaation yhteinen Peer-to-Peer-verkostoitumisohjelma on tuonut yhteen taitelijoita ja taiteen ammattilaisia eri puolilta Eurooppaa. Kokosin toukokuussa 2021 käynnistyneeseen ohjelmaan osallistuneilta taiteilijoilta ajatuksia tähänastisesta ohjelmasta.

Ohjelmaan osallistunut taiteilija Anneli Holmstrom painotti sitä, miten kiinnostavaa oli päästä tutustumaan valitsemiensa kuraattoreiden Evelyn Raudseppin ja Yasmijn Jarramin työskentelyyn: 

”Tarkastellessani omaa työskentelyäni suhteessa heidän työhönsä oivalsin, miten paljon voin oppia kuraattoreilta, joilla on samanlaisia herkkyyksiä kuin itselläni, ja kuinka alustaa yhteistyömahdollisuuksia. Keskustelumme antoivat arvokasta tietoa siitä, miten kukin kuraattori asemoi työtäni omiin kiinnostuksen kohteisiinsa sekä taiteilijoihin, joiden kanssa he ovat aiemmin työskennelleet. Tämä asetti työni laajempaan taiteelliseen kontekstiin. Oli myös kiinnostavaa huomata, että heidän tulkintansa ja kokemuksensa taiteilijoiden tuotannosta ovat muokanneet heidän omaa ajatteluaan ja kuratointimenetelmiään. Keskusteluissa opin myös uusista taiteilijoista ja pääsin tutustumaan heidän työhönsä syvällisesti, mikä oli arvokasta. Sain myös palautetta tulevista hankkeistani, minkä myötä olen harkinnut uudenlaisia esitystapoja ja tulkintoja. Suosittelen ohjelmaa lämpimästi taiteilijoille, joilla on intoa keskustella nykytaiteesta, laajentaa verkostoaan ja saada uutta näkökulmaa työhönsä.”

Taiteilija Elina Juopperi tapasi kuraattorit Manon Braatin ja Sibylle Omlinin:

”Nautin keskustelustani Sibylle Omlinin kanssa erittäin paljon. Vaikka keskustelu tapahtui virtuaalisesti, tunsin pääseväni pois kotoani ja ulos oikeaan maailmaan. Hänellä oli loistava kyky kysyä suoria ja perustavanlaatuisia kysymyksiä työstäni. Vaikka minulla ei aina ollut vastausta, sain mahdollisuuden tarkastella työtäni uudesta näkökulmasta. Ilahduin kuullessani, että hän on työskennellyt  muistitiedon parissa, sillä tämä aihe kiinnostaa minua paljon. Toivon, että Frame jatkaa näitä tapaamisia, jotta useampi taiteilija saa kyseisen mahdollisuuden ja pääsee säännöllisesti kohtaamaan muita taiteen ammattilaisia. Tämä tarve korostuu, kun ei asu taide-elämän keskuksessa tai pääse osallistumaan taidetapahtumiin, joissa voi kasvattaa verkostoaan.”

Taiteilija Inma Herrera tapasi kuraattorit Magnus Af Petersenin ja Mathias Krygerin:

”Keskusteluni kuraattoreiden kanssa sujuivat yllättävän sulavasti ja helposti. Näin, miten heidän erilaiset taustansa, kokemuksensa ja mielenkiinnon kohteensa vaikuttivat kysymyksiin, joita he esittivät taiteellisesta työskentelystäni. Pyysin heiltä suoria kommentteja työstäni ja heidän työstään kuraattoreina. He olivat uteliaita kuulemaan, millaisia vaikutteita saan omasta elämästäni ja ja miten olen päätynyt työskentelemään omalla tavallani materiaalisuuden näkökulmasta. Keskustelimme henkisyyden tilasta nykytaiteessa sekä sommittelusta ja sijoittelusta näyttelyn suunnittelussa. Huomasin, miten erilaiset heidän lähestymistapansa olivat, ja tämä oli mielestäni kiehtovaa. Tämänkaltaiset tapaamiset tuovat aina raikkautta omaan ajatteluun ja tarjoavat oivan mahdollisuuden pohtia asioita toistemme näkökulmista. Lisäksi se antaa tilaa ja perspektiiviä tarkastella kuratoimista tärkeänä, monisyisenä ja luovana ulottuvuutena, joka toimii keskeisenä tekijänä näyttelyiden luomisessa. On oma taitolajinsa antautua keskusteluun itselle tuntemattomien ammattilaisten kanssa. On myös erittäin tärkeää ymmärtää, että taiteilijoina voimme paitsi vastata kysymyksiin, myös aktiivisesti esittää niitä itse.”

Valmistautuminen tapaamiseen

Muiden taiteen ammattilaisen – kuten kuraattoreiden tai taiteilijoiden – kohtaamiseen liittyy monenlaisia odotuksia ja pelkoja, ja joskus on vaikea tietää, miten valmistautua. Kuinka puhua jollekin, jota ei ole aiemmin tavannut, ja huomioida ammatillinen konteksti ilman, että kokee tilanteen ylivoimaiseksi tai itsensä huonosti valmistautuneeksi? Miten rentoutua, pysyä itsevarmana ja samalla ylläpitää avointa tunnelmaa?

Olen koonnut alle muutamia tapoja, joilla taiteilijat ja kuraattorit voivat lähteä keskustelemaan työstään. Kysymykset voivat toimia lähtökohtana omalle ajatusprosessille, ja niitä voi hyödyntää joko tiedossa olevassa tapaamisessa tai henkisenä valmistautumiskeinona tulevaisuutta varten. Kysymykset toimivat erityisen hyvin, kun keskustelet työstäsi jonkun kanssa ensimmäistä kertaa.

Osa ideoista on peräisin Peer-to-peer -verkostoitusmisohjelman osallistujilta, ja olen liittänyt mukaan myös omia havaintojani keskusteluista. Nämä toimivat kuitenkin vain lähtökohtana: on selvää, että jokaisella keskustelijalla on omat kiinnostuksen kohteensa, joiden pohjalta kysymykset nousevat. Näistä voi kuitenkin olla hyvä aloittaa.

Yleisiä vinkkejä kuraattoreille ja taiteilijoille

  • Jaa keskustelukumppanillesi viimeaikaisia töitäsi tai projektejasi esittelevä pdf-tiedosto kaksi viikkoa ennen tapaamista sekä linkki verkkosivuillesi (jos sellainen löytyy).
  • Jos kyseessä on tunnin mittainen keskustelu, varaudu keskustelemaan enintään kolmesta keskustelukumppanisi hankkeesta ja kahdesta tai kolmesta omasta hankkeestasi. Näin keskustelu pysyy kasassa. Tarkkojen aiheiden rajaaminen on olennaista: oman kokemukseni mukaan mitä enemmän teet taustatyötä toisesta henkilöstä, sitä hedelmällisempi keskustelusta tulee.
  • Lähetä keskustelukumppanillesi 3–5 kysymystä etukäteen. Näin he saavat käsityksen siitä, mihin suuntaan aiot viedä keskustelua heidän työstään.

  • Kerro jotain itsestäsi keskustelun alussa. Kaikkien tulisi taustoittaa, keitä ovat – kyseessä on kuitenkin keskustelu, ei haastattelu.

  • Lähetä sähköposti perään keskustelun jälkeen. On tärkeää kiittää keskustelusta ja ylläpitää yhteyttä  (tämä laiminlyödään yllättävän usein).
Kollaasi Zoom-keskustelussa olevista ihmisisistä. Ylärivillä vaalea ihoinen ja hymyilevä, lippalaakki päässä oleva Mathias Kryger sekä vaaleaihoinen, mustat pitkät hiukset ja leveän hymyn omaava Inma Herrera. Keskellä peer-to-peer -ohjelman grafinen ilme (vihreitä lehtiä mustalla pohjalla), sekä Yassine Khaled, jolla ruskea iho, tummat hiukset ja silmälasit, lyhyet hiukset sekä iloinen olemus. Alarivissä hymyilevä Joel Karppanen. Joelilla on valkoinen iho, olkapäille ulottuvat vaaleat hiukset ja iloinen olemus. Hänen vieressään Arlene Tucker ja Andra Silapetre. Arlenella on valkoinen iho, mustat otsahiukset ja naurava olemus. Arlene nauraa myös. Hänellä on vaalea otsatukka ja valkoinen iho.

Vasemmalta oikealle, ylhäällä: Mathias Kryger ja Inma Herrera, keskellä: Yassine Khaled, alhaalla: Joel Karppanen, Arlene Tucker ja Andra Silapētere.

Kysymysten muotoileminen keskustelu-
kumppanillesi

Alla listaamissani kysymyksissä on päällekkäisyyksiä, eikä niitä tarvitse tiukasti noudattaa. Kysymykset voivat toimia sekä taiteilijan että kuraattorin näkökulmasta, joskin olen koettanut helpottaa asiaa tekemällä alustavan jaottelun.

Kuraattorilta voi kysyä esimerkiksi seuraavaa:

  • Miten päädyt valitsemaan tietyt taiteilijat?
  • Keiden kanssa teet mielellään töitä?
  • Miten  käyttämäsi prosessit tai menetelmät ovat kehittyneet tietyn näyttelyn myötä?
  • Miten kuraattorit kokevat luovat prosessin taiteilijan kanssa työskennellessä? Esimerkiksi taiteilija Ninni Korkalo kysyi kuraattori Kati Ilvekseltä, kuinka paljon kuraattorin ja taiteilijan välillä on vuorovaikutusta. ”Mitä teoksesta sanotaan, kun se esitetään? Minkälaisia keskusteluja käydään, kun visuaalista teosta sanallistetaan? Millaisia vastuita työryhmän eri jäsenillä on laajemman mittakaavan hankkeissa?” Ninni kysyi.
  • Ninni kysyi myös, miksi tietyt aiheet kiinnostavat Katia; esimerkiksi “Miksi olet kiinnostunut ekologisista teemoista tai antroposeenista?”
  • Mitä aiheita sinä/edustamasi instituutio tutkitte tällä hetkellä?
  • Mikä on ollut paras näyttelykokemuksesi ja miksi?
  • Kuka on yleisösi? Esimerkiksi Arlene Tucker kysyi Mechu Rapelalta: ”Minkälaisten ikäryhmien kanssa työskentelet? Minkälaiset menetelmät ovat toimineet kaikille osapuolille yhteiskunnallisesti sitouttavan taiteen, yleisön tavoittamisen ja osallistamisen suhteen ? Mikä on ollut haastavaa?
  • Millainentilasi/instituutiosi rakenne on? Millaisilla tavoilla edistätte saavutettavuutta, inklusiivisuutta, monimuotoisuutta sekä tasa-arvoa?Jos organisaatiossa ilmenee ongelmia, miten ne hoidetaan?
  • Miten dokumentaatio näkyy työssäsi?
  • Mikä on seuraava hankkeesi, ja mikä siinä on erityisen innostavaa?
  • Anneli Holmstrom kysyi Yasmijn Jarramilta: ”Miten lähestyt kuratoinnissa niiden töiden saavutettavuutta, joissa pyritään avoimiin tulkintoihin?” Anneli myös kysyi: ”Miten aiheet, joiden kanssa työskentelet, muokkaavat henkilökohtaista suhdettasi taiteeseen?”

Taiteilijalta voi kysyä esimerkiksi seuraavaa:

  • Miten työskentelet? Missä työskentelet?
  • Mikä sinua kiinnostaa aiheissa, joita tällä hetkellä työstät?
  • Miten olet kehittänyt työskentelyäsi? Esimerkiksi Mechu kysyi Arlenelta: ”Onko sinulla tietty prosessi, jonka mukaan työskentelet, vai onko jokaisessa hankkeessa oma prosessinsa? Oletko koskaan kartoittanut, miten ne lähtevät liikkeelle?”
  • Miksi työskentelet pääasiallisesti tietyn ilmaisumuodon avulla? Minkälaista kieltä (visuaalinen/aistillinen/audiomuotoinen/runollinen jne.) hyödynnät eniten töissäsi? Mikä sinua vetää näissä ilmaisuissa puoleensa? Kuinka paljon olet ottanut vaikutteita muilta taiteen aloilta?
  • Miten näet työtäsi esitettävän sekä tilallisesti (näyttelytilassa tai muissa esitysmuodoissa) että kontekstuaalisesti (temaattisessa, paikkasidonnaisessa tai tilallisessa kontekstissa)?
  • Teetkö tilaustöitä, ja miten näet suhteen itsesi ja kuraattorin tai työryhmän/instituution välillä?
  • Miten asemoit itsesi ympäröivään geokulttuuriseen kontekstiin?
  • Miten olet tehnyt taustatyötä hanketta varten?
  • Miten olet kokenut työskentelyn näiden henkilöiden/materiaalien/arkistojen/ilmaisumuotojen kanssa?
  • Miten projektin lopullinen versio syntyi? Kuuluiko hankkeeseen muita osa-alueita, jotka eivät ole mukana tai näkyvissä lopullisessa esitysversiossa/näyttelyssä/julkisesti?
Kuvituskuva.

Kuva: Mai Bauvald

Peer-to-peer-ohjelmaan osallistuneet taiteilijat ja heidän keskustelu-
kumppaninsa:

Inma Herrera — Magnus af Petersens + Mathias Kryger

Arlene Tucker — Mechu Rapela + Anne Szefer Karlsen

Ninni Korkalo — Kati Ilves + Joa Ljungberg

Joel Karppanen — Susanne Østby Sæther + Danaé Panchaud

Yassine Khaled — Linda Jensen and Arianna Gellini + Amal Alhaag

Anne Tompuri — Sibylle Omlin + Andra Silapētere

Anneli Holmstrom — Yasmijn Jarram + Evelyn Raudsepp

Elina Juopperi — Sibylle Omlin + Manon Braat

Kiitos kaikille osallistujille kysymyksistä ja palautteesta. Toivottavasti voimme jatkossakin jakaa tapoja työskennellä, tukea toisiamme ja esittää kysymyksiä!

— Dhalia El Broul

Dhalia El Broul on Framen ohjelmakoordinaattori.

Tässä blogissa Framen työntekijät ja kirjoittajavieraat avaavat työtään taiteen parissa ja käsittelevät nykytaiteeseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Tämä blogiteksti  on julkaistu suomeksi ja englanniksi.

Laaja puolikuva vehreästä koivumetsästä, jonka keskellä seisoo symmetrisesti kaksi kokonaan vihreää ihmismäistä hahmoa, he ovat nostaneet toisen kätensä kohti kameraa. Heidän keskelle on ripustettu vihreä kangas.

Still-kuva teoksesta MEMBRANE (2020). Käsikirjoitus ja ohjaus: Anneli Holsmtrom. Kuvaus, editointi ja äänisuunnittelu: Joakin Finholm. Runo: Janette Ayachi.