Framen johtaja Raija Koli pohtii blogissa, mitä tuore hallitusohjelma tarkoittaa kuvataiteen kentän ja nykytaiteen ammattilaisten kannalta.
Hallitusohjelma kaudelle 2023–2027 julkaistiin viime perjantaina. Vahva ja välittävä Suomi -ohjelma sisältää oman kappaleensa (s. 90 alkaen) kulttuuriin liittyville kirjauksille, mutta lisäksi esimerkiksi vero- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät kirjaukset vaikuttavat monin tavoin myös kulttuurialan toimijoihin ja ammattilaisiin. Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n muodostaman hallituksen viesti kulttuurialan ammattilaisille on ristiriitainen.
Hallitusohjelmassa kulttuurin arvo tunnustetaan todeten, miten kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä. Myös luovien alojen työllisyys- ja kasvupotentiaali on ohjelmassa tunnistettu. Kuitenkin toimenpiteet, joilla alan kasvua pyritään edistämään, jäävät hämäriksi. Ohjelmaan kirjattu kulttuuripoliittisen selonteon laadinta tulee toivottavasti täsmentämään myös konkreettisia tekoja – ja euroja – kulttuurialan eteen, ja tarjoaa mahdollisuuden pitkäjänteisen kulttuuripolitiikan rakentamiseen. Hallitusohjelmassa haaveiltu luovien alojen osuuden nosto BKT:sta ei onnistu ilman lisäpanostuksia.
Sen sijaan hallitusohjelmaan kirjattu asteittainen leikkaus – 125 miljoonaa euroa hallituskauden aikana – opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin leijuu myös kulttuurialan yllä, vaikka ohjelmassa ei ole vielä todetakaan, mihin leikkaukset kohdennetaan. Vaikka leikkauksista kulttuuribudjettiin ei ole ohjelmassa sovittu, alan yhdessä voimakkaasti ajama Kulttuuribudjetti prosenttiin -tavoite jäänee tulevalla hallituskaudella haaveeksi.
Nimenomaan kuvataidealaa koskevia kirjauksia hallitusohjelmassa ei ole lainkaan, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö tunnisti sen tuoreessa virkanäkemyksessään keskeiseksi kehittämisalueeksi. Kuvataiteen asema on valtion rahoituksessa jo valmiiksi erittäin heikko, ja rahoituskuopassa junnaaminen, puhumattakaan mahdollisista leikkauksista, jarruttavat alan kasvua ja kehittymistä merkittävästi. Välillisesti erityisesti kuvataiteen alaan vaikuttaa esimerkiksi arvonlisäveroasteen nosto 10 prosentista 14 prosenttiin, joka tulee koskemaan myös suurinta osaa kuvataiteen ensimyynnistä. Muutos ei tule ainakaan helpottamaan taiteen myyntiä Suomessa.
Kulttuurialaan eri tavoin kytkeytyvien ministeriöiden välisen poikkihallinnollisen yhteistyön tiivistämisen lisäksi ilahduttavaa hallitusohjelmassa on tahto tukea ja vahvistaa taiteen ja kulttuurin kansainvälistymisen edellytyksiä. Keinoina hallitus mainitsee Creative Finlandin toimintaedellytysten parantamisen ja kulttuurialan roolin vahvistamisen maakuvatyössä. On toivottavaa, että vahvistavat toimet kohdistuvat myös taiteilijoiden ja taideorganisaatioiden kansainvälisten yhteistyö- ja esiintymismahdollisuuksien tukemiseen, jotka harvemmin tapahtuvat Creative Finlandin perinteisempää vientiä ja liiketoimintaa tukevien instrumenttien kautta. Tehokkaiden keinojen pohtimisessa Frame ja muut taiteen tiedotuskeskukset ovat mielellään mukana.
Kuitenkin, samalla kun taidekentän kansainvälistymiseen halutaan satsata, kansainvälisten taiteen ammattilaisten työskentely Suomessa uhkaa vaikeutua. Kaavaillut tiukennukset maahanmuuttopolitiikkaan huolestuttavat aiheesta myös taidekentän ammattilaisia. Taidealan työsuhteet ovat usein epäsäännöllisiä, ja itsensätyöllistäjät sosiaaliturvajärjestelmässä jo valmiiksi väliinputoajia. Kiristykset esimerkiksi työttömyysjaksoihin ja oleskelulupiin uhkaavat vaarantaa Suomessa työskentelevien kansainvälisten osaajien aseman – ja Suomen maineen houkuttelevana maana asua ja työskennellä. Kansainvälistyminen ei tapahdu vain Suomen rajojen ulkopuolella, vaan yhtä lailla on tärkeää mahdollistaa ja turvata taiteilijoiden ja muiden taiteen ammattilaisten työskentely myös Suomessa.
Uudeksi kulttuuriministeriksi nimitettiin tällä viikolla kokoomuksen Sari Multala, jota kahden vuoden kuluttua seuraa tehtävässä Mari-Leena Talvitie. Kutsumme molemmat tiiviiseen yhteydenpitoon kuvataidekentän kanssa, ja toivomme että heidän ja koko alan kanssa yhteistyössä voimme luoda yhä vahvempaa, kansainvälisempää ja kukoistavampaa kuvataiteen kenttää. Nyt tarvitaan koko kulttuurialan joukkovoimaa ja aktiivista vuoropuhelua päättäjien ja kulttuurialan toimijoiden välille, jotta hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kulttuurialan kasvusta muuttuu todeksi.
– Raija Koli
Toimitusjohtaja, Frame Contemporary Art Finland
Tässä blogissa Framen työntekijät ja kirjoittajavieraat avaavat työtään taiteen parissa ja käsittelevät nykytaiteeseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Tämä blogipostaus on julkaistu suomeksi ja englanniksi.