Henkilö- ja organisaatiokohtaiset verkostot ja vuorovaikutuksellisuus ovat suomalaisen nykytaidekentän kansainvälisen toiminnan perusta, käy ilmi juuri ilmestyneestä selvityksestä. Omat kontaktit ja kumppanit ulkomailla ovat hyvin tärkeitä taiteilijoille, kuraattoreille sekä organisaatioille.
Visuaalisen taiteen keskuksen Framen tilaama selvitys Viennistä vuoropuheluun, vaikutteista verkostoihin osoittaa, että nykytaiteen kansainvälisesti työskentelevien toimijoiden joukko on tänä päivänä suuri ja työskentely hyvin laaja-alaista. Perinteisten organisaatioiden ja toiminnan muotojen rinnalle on noussut uusia toimijoita ja uudenlaisia kansainvälisen toiminnan tapoja. Itsenäisten kuraattoreiden sekä kansainvälisten taidemessujen ja taidebiennaaleiden määrä ja merkitys ovat kasvaneet huomattavasti. Samalla nykytaiteen ammattilaisten liikkuvuus on lisääntynyt ja sille elintärkeä residenssitoiminta on vahvistunut. Kansainvälinen toiminta Suomessa suuntautuu maantieteellisesti vahvasti Eurooppaan. Kansainvälinen työskentely ei ole rajoittunut pääkaupunkiseutuun vaan moni muualla Suomessa sijaitseva nykytaidetoimija on kansainvälisesti erittäin aktiivinen.
Ulkomailta haetaan työtilaisuuksia
Taiteilijoille, kuraattoreille ja tutkijoille kansainvälisyys merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta oman työn kehittämiseen. Yli 80 prosenttia vastaajista oli osallistunut näyttelyyn ulkomailla viimeisen viiden vuoden aikana. Toimijat hakevat ulkomailta työtilaisuuksia, ja 70 prosenttia vastaajista oli saanut vuonna 2014 tuloja ulkomailta.
Kansainväliset toimijat muodostavat ekosysteemin
Selvityksessä kuvataan suomalainen nykytaiteen kenttä ekosysteeminä. Se muodostuu useista toisistaan riippuvaisista toiminnoista ja osa-alueista. Ekosysteemin jäseniä ovat esimerkiksi taiteilijat, kuraattorit, taidemuseot ja muut taidelaitokset, galleriat, residenssitoimijat, oppilaitokset, taide- ja taiteilijajärjestöt, rahoittajat, kulttuuri- ja tiedeinstituutit sekä muut alan organisaatiot, kuten festivaalit ja alan asemaa edistävät ja ohjelmistoja tuottavat toimijat. Monilla osa-alueilla nykytaidetta tuottavat ja levittävät ekosysteemit ovat oleellisesti ylirajaisia.
Kansainvälisyyspuhe on vanhanaikaista
Selvitys osoittaa, että puhe kansainvälistymisestä kuulostaa monesta toimijasta auttamattoman vanhanaikaiselta. Kansainvälinen toiminta on monelle suomalaiselle toimijalle ja organisaatiolle nykyisin niin itsestään selvää, etteivät kaikki miellä toimintaansa erikseen kansainväliseksi. Tämän päivän kansainvälisyys lähtee ihmisten kohtaamisesta eikä valtioiden välisestä toiminnasta.
”Tutkimus osoittaa, ettei kansainvälistymiseen läheskään aina tarvita kädestä pitämistä. Meidän on luodattava tarkasti, mitkä ovat parhaat tavat tukea kunkin tahon kansainvälistä toimintaa”, toteaa Framen johtaja Raija Koli. ”Toivon, että tämä selvitys muodostaa lähtölaukauksen visiotyölle, jonka avulla suomalaiset nykytaiteen kansainväliset toimijat voivat luoda yhteisen näkemyksen kansainvälisen toiminnan parhaista käytännöistä ja päämääristä.”
Selvityksen tavoitteena oli luoda katsaus siihen, millaista suomalaisen nykytaiteen kansainvälisyys ja kansainvälistäminen ovat sekä mitkä ovat sen keskeiset toimijat ja toimintamuodot. Selvityksen yhteydessä toteutettiin kysely suomalaisille tai Suomessa toimiville nykytaiteen alan organisaatioille ja yksilötoimijoille. Marras-joulukuussa 2015 tehtyyn kyselyyn vastasi 90 henkilöä. Selvityksen ovat kirjoittaneet Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen tutkija Jutta Virolainen ja erikoistutkija Sari Karttunen.
Nykytaiteen kansainvälinen toiminta lyhyesti
- Kansainvälisyys on nykytaidetoimijoille erittäin tärkeää ja monille heistä itsestäänselvyys.
- Kansainvälistä toimintaa tapahtuu yhtä lailla ulkomailla kuin kotimaassa.
- Kansainvälinen toiminta suuntautuu maantieteellisesti vahvasti Eurooppaan.
- Nykytaidetoimijat ympäri Suomen työskentelevät aktiivisesti kansainvälisesti. Useat toimijat menevät maailmalle suoraan eivätkä Helsingin kautta.
- Verkostot ja vuorovaikutuksellisuus ovat suomalaisen nykytaidekentän kansainvälisen toiminnan perusta.
- Valtio- tai organisaatiovetoisten kansainvälistymishankkeiden sijaan toimitaan vertaisverkostoissa, jotka edellyttävät molemminpuolista asiantuntijuutta ja yhteisiä intressejä.
- Kukin toimija viljelee omia, ainutlaatuisia kumppanuuksiaan. Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä.
- Teknologinen kehitys ei näytä vähentäneen henkilökohtaisen kasvokkain kohtaamisen tarvetta, vaikka se onkin helpottanut kontaktien ylläpitämistä ja luottamuksen rakentumista.
- Onnistuneet kansainväliset hankkeet edellyttävät luottamusta, pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta.
Voit lukea ja ladata koko selvityksen tästä linkistä.
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Heljä Franssila, Visuaalisen taiteen keskus Frame, 044 728 9908, helja.franssila@frame-finland.fi.
Erikoistutkija Sari Karttunen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, 050 327 1414, sari.karttunen@cupore.fi
Tutkija Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, 050 326 8014, jutta.virolainen@cupore.fi