Suomen Falling Trees -näyttely Venetsian 55. kansainvälisessä taidebiennaalissa on saanut runsaasti huomiota sekä kotimaisessa että kansainvälisessä mediassa. Biennaali avautui yleisölle lauantaina 1. kesäkuuta. Mika Elon, Marko Karon ja Harri Laakson (Gruppo 111) kuratoimat Terike Haapojan ja Antti Laitisen näyttelyt Suomen ja Pohjoismaiden paviljongeissa herättivät keskustelua luontoteemansa sekä toisaalta näyttelykokonaisuuden mittavuuden vuoksi: tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomella oli käytössä kaksi paviljonkia yhtä aikaa.
Tarvitaanko kansallisia paviljonkeja?
Useat mediat julkaisivat avajaisviikolla arvioita ja yleiskatsauksia tämänvuotisen biennaalin annista. Kansallisista paviljongeista keskustelua herättivät mm. Iso-Britannian, Irlannin, Belgian, Ranskan ja Venäjän paviljongit sekä Saksan ja Ranskan paviljongit, jotka isäntämaat olivat tänä vuonna vaihtaneet keskenään. Yksi biennaalin tähdistä oli kotimaassaan kotiarestiin suljettu kiinalaistaiteilija ja aktivisti Ai Wei Wei, joka oli kutsuttu mukaan Saksan näyttelyyn. Biennaalin parhaana taiteilijana palkittiin tänä vuonna englantilainen Tino Sehgal. Parhaan kansallisen paviljongin palkinnon pokkasi ensi kertaa Venetsian biennaaliin osallistunut Angola.
Kuten aiempinakin vuosina, useissa jutuissa pohdittiin myös kriittisesti kansallisten paviljonkien merkitystä nykyajan globaalilla ja kansainvälisesti verkottuneella taidekentällä. Taidemaailman megatapahtuma Venetsian biennaali herätti myös kritiikkiä: mihin tarvitaan suuria taidetapahtumia, ja millaiselle yleisölle ne ovat suunnattu?
Expressen: ekoa ilman kliseitä
Brittilehti The Independent nosti 29.5. arviossaan Terike Haapojan kokonaisuuden Pohjoismaisessa paviljongissa yhdeksi biennaalin kiinnostavimmista näyttelyistä. Artikkelissa Zoe Pilger kuvaa Haapojan zen-puutarhaa ja kuumaisemaa muistuttavaa installaatiota aavemaisen runolliseksi. Muista ulkomaisista sanomalehdistä mm. The Guardian, Die Welt, Libération, Kurier ovat uutisoineet Venetsian biennaalista ja nostaneet suomalaistaitelijat arvioissaan esille. Esimerkiksi Sydney Morning Herald ja Bloomberg olivat omissa Venetsia-raporteissaan huomioineet Suomen näyttely osana tämän vuoden biennaalin luonto- ja puuteemaa: Suomen lisäksi mm. Australian, Belgian, Kosovon ja Latvian näyttelyissä nähtiin sattumalta puita teosten materiaalina. Ulkomaisista taidelehdistä mm. Artforum, Kunstkritikk, ArtFCity ja ArtReview ovat huomioivat ennakkojutuissaan ja kritiikeissään Falling Trees -näyttelyn taiteilijat.
Pohjoismaisessa ja erityisesti ruotsalaisessa lehdistössä Suomen näyttelyt Pohjoismaisessa paviljongissa ja Suomen Alvar Aalto -paviljongissa ovat myös keränneet hyvin huomiota ja positiivisia arvioita. Ruotsalaislehti Expressenin Nils Forsberg kirjoittaa artikkelissa Inga blågula kanaler (30.5) Terike Haapojan näyttelyn edustavan taidemaailman ”ekologista minitrendiä”, sortumatta kuitenkaan teoksissaan liikaan valistamiseen tai kliseisyyteen.
Ennätyssuuri näyttely kiinnosti kotimaista mediaa
Kotimaisessa mediassa sekä Suomen että Pohjoismaiden paviljongit kattava Falling Trees -kokonaisuus herätti huomiota ennätyksellisellä laajuudellaan. Kaisa Viljanen kirjoittaa Helsingin Sanomien artikkelissa Pohjoismainen paviljonki sai uuden elämän Venetsiassa (29.5.) Haapojan ja Laitisen teosten sopivan hyvin yhteen ja luovan taiteilijoiden työskentelystä kompaktiudessaan erinomaisen kuvan. Viljanen arvelee biennaalin poikivan molemmille vientiä myös tulevaisuudessa.
Turun Sanomissa (9.6.) taas kerrottiin taideasiantuntijoiden pitävän Venetsian biennaalin suomalaisnäyttelyä vahvana esiintulona. STT:n ennakkojuttu Venetsiaan tähän asti mittavin suomalaisnäyttely julkaistiin jo huhtikuussa ennen biennaalin alkua useissa maakunta- ja aluelehdissä sekä mm. Aamulehdessä (24.4.).
Suomessa positiivisen lehdistönäkyvyyden lisäksi taiteilijat Antti Laitinen ja Terike Haapoja sekä muut Falling Trees -näyttelyn työryhmän jäsenet ovat esiintyneet YLEn, FST FEMin että MTV3:n uutisissa ja ohjelmissa. Jutuissa puheenvuoron ovat saaneet paitsi näyttelyn taiteilijat, myös Framen johtaja Raija Koli, joka on kertonut näyttelyn valmistelusta myös järjestäjän eli Visuaalisen taiteen keskus Framen näkökulmasta.
”Suomen paviljonki on yksi [näyttelyn] huippukohta. Taiteilija Terike Haapoja on muuntanut galleriatilan risteytykseksi post-apokalyptisen kuumaiseman ja zen-puutarhan välillä. Tyynien vesialtaiden lomaan on ripoteltu sensoreilla varustettuja puita. Näyttelykävijät kutsutaan puhumaan puille, jotka vastaavat heille hengittämällä raskaammin, ja niiden oudot, tieteellisen tarkat terälehdet aukeavat. Kokemus on aavemainen ja runollinen. ”
The Independent (29.5.)
“–Jatka eteenpäin ja näet sisyfosmaisen suomalaisen taiteilijan, joka kokoaa uudelleen pirstottuja puita, juuria ja oksia, tuottaen yliluonnollisia eloisia metsäaukioita.”
The Guardian (2.6.)
“Vaikka osa Laitisen ja Haapojan Venetsiassa esittämistä teoksista on suomalaiskatsojille entuudestaan tuttuja, näyttävät ne täällä aivan erilaisilta. Toisin kuin biennaalinäyttelyissä usein, ne antavat kompaktiudessaankin molempien työskentelystä erinomaisen kuvan. — Uskallan veikata, että Venetsia tuottaa molemmille töitä tulevaisuuteen.”
Helsingin Sanomat (29.5.)
”Tällä kertaa ’ekologista trendiä’, jota tänä vuonna ennakoitiin biennaaliin, edustaa ainoastaan Suomen paviljongin Terike Haapoja entropiaa ja kuolemaa käsittelevässä installaatiollaan, joka sekoittaa tiedettä ja luontoromantiikkaa, olematta kuitenkaan hiilidioksidipäästöillä pelotteleva tai kliseinen. Ihmiset jonottavat ulkopuolella.”
Expressen (30.5.)