The pleasures we choose– kirjan on julkaissut Frame Contemporary Art Finland ja K.Verlag (Berliini). Kuvitus: Samuli Saarinen. Kuva: Katri Kuisma
Keskustelu ja kysyntä saavutettavasta viestinnästä kulttuuri- ja taideorganisaatioissa on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Tiedottaja Katri Kuisma reflektoi Framen blogissa kokemuksiaan Suomen paviljongin näyttelyn The pleasures we choose digitaalisen saavutettavuuden kanssa.
Kulttuuri- ja taideorganisaatioiden viestinnän saavutettavuus on ratkaisevan tärkeää useista syistä. Luomalla johdonmukaisesti saavutettavaa sisältöä organisaatiot mahdollistavat tasavertaisen osallistumisen mahdollisimman monille erilaisille yleisöille, osoittaen samalla sitoutumistaan innovaatioihin ja sosiaaliseen vastuullisuuteen. Pohdin tässä blogitekstissä viestinnän saavutettavuuden merkitystä Suomen paviljongin vuoden 2024 näyttelyssä ja kuinka kokemus vaikutti näkemykseeni taiteen ja viestinnän suhteesta.
Työsuhteeni alkaessa Framella vuoden 2023 syksyllä, olin vastikään siirtynyt viestinnän maailmaan, eikä minulla ollut aiempaa kokemusta saavutettavuuden parissa. Uusi näkökulma viestintään ja sen tekemiseen esittäytyi minulle Framen tilaaman ja tuottaman näyttelyn The pleasures we choose muodossa.
The pleasures we choose avasi ovensa maailmalle 60. Venetsian taidebiennaalissa 20. huhtikuuta 2024. Näyttely luo kolmen nykytaiteilijan teosten ja paikkasidonnaisen näyttelyarkkitehtuurin kautta uniikin ja vieraanvarainen tilan erilaisille kehoille ja yhteiskunnalliselle keskustelulle. Näyttelyn työryhmän muodostavat taiteilijat Pia Lindman, Vidha Saumya ja Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, kuraattorit Yvonne Billimore ja Jussi Koitela ja näyttelyarkkitehti Kaisa Sööt.
Näyttelyn saavutettavuus ottaa fyysisen muodon työryhmän suunnittelemina arkkitehtuurisina interventioina. Näihin sisältyvät (tietääkseni) ensimmäinen näyttelyä kuvaava, tunnusteltava kohokartta Venetsian Biennaalissa, näyttelyn läpi kulkevan käsikaide ja kaiteeseen kuuluvat istumapaikat sekä paviljongin pääoven edustalla oleva ramppi. Näyttelyn kohokartan valmisti Taktiili Oy. Näyttelyn tarjoamat keholliset kokemukset resonoivat taiteilijoiden omia kehollisia kokemuksia, joista heidän taiteellinen työskentely kumpuaakin. Paviljongin saavutettavuus kävijöille ei kuitenkaan jää vain näkyviin rakennelmiin, vaan ulottuu myös ratkaisuihin projektin viestinnässä.
Paviljongin sisäänkäynnillä sijaitsevaan taktiilikarttaan on sisällytetty QR-koodi, jonka kävijä voi halutessaan skannata puhelimellaan ja kuunnella kuvailutulkkauksen näyttelyn seinätekstistä, Aalto-paviljongista, taiteilijoista ja heidän teoksistaan. Kuvailutulkkaus kertoo myös näyttelyn erityisestä arkkitehtuurista ja opastaa näyttelytilassa kulkemisesta.. Artlabin tuottama kuvailutulkkaus on saatavilla myös Framen verkkosivuilla.
The pleasures we choose -näyttelyn esite ja näyttelyjulkaisu ovat myös saatavilla kokonaisuudessaan PDF-tiedostoina Framen verkkosivuilla. Tiedostojen digitaalisesta saavutettavuudesta vastasi Selko Digital. Näyttelyn saavutettavuustiedot on myös kerrottu näyttelyesitteessä. Varmistamalla näyttelymateriaalien saavutettavuus, näyttely saa mahdollisuuden tavoittaa kaikki siitä kiinnostuneet, vaikkei fyysinen vierailu Giardinin biennaalipuistossa ja Aalto-paviljongissa olisikaan mahdollista. Tämä on mielestäni saavutettavan viestinnän ydin näyttelytuotannossa; oli sitten esteenä vaikka kehollinen tai kielellinen rajoite taikka tapahtuman haastava sijainti, kaikilla on mahdollisuus päästä nauttimaan näyttelyn tuomasta kokemuksesta ja löytää siitä tietoa itselleen soveltuvalla tavalla.
Tuotimme biennaalin avajaisviikon tapahtumista viestintää myös sosiaalisen median alustoilla Framea seuraavalle lähes 18 000 hengen yleisölle. Keskustelu Suomen paviljongin avajaistilaisuuden live-striimaamisesta nostettiin työryhmän parissa pöydälle. Rajallisista resursseista ja hieman omintakeisista varusteista huolimatta saimme onneksi Instagram-alustalla striimatun live-lähetyksen aikaiseksi. Noin 157 henkilöä ympäri maailmaa tavoitti livemme ja pääsi mukaan avajaistunnelmaan ja seuraamaan avajaispuheita. Kuvailutulkkaus ja digitaalinen näyttelyjulkaisu ovat ehdottomasti tärkeitä, konkreettisia tuloksia projektin saavutettavasta viestinnästä, mutta taustalla piilee kuitenkin, kuten aina, paljon muita pieniä toimintoja joilla pyrimme tarjoamaan mahdollisimman esteettömän pääsyn Framen julkaisemaan sisältöön ja päivittäiseen viestintään.
Framen viestinnässä on kokemukseni perusteella alusta asti kiinnitetty erityistä huomiota kielen selkeyteen sekä vaihtoehtoisten kuvatekstien eli alt-tekstien lisäämiseen. Alt-tekstien lisääminen julkaistaviin kuviin antaa ruudunlukuohjelmille mahdollisuuden välittää kuvien sisällön näkövammaisille käyttäjille. Saavutettavuus voi löytyä myös yllättävistä paikoista, kuten julkaisujen alta löytyvistä merkinnöistä. Vuonna 2024 Suomen paviljongin näyttelyn viralliset hashtag-merkinnät ovat #FinlandInVenice2024 ja #ThePleasuresWeChoose. Hashtagien merkinnässä sanan ensimmäisen kirjaimen kirjoittaminen isolla alkukirjaimella tekee niistä tunnistettavampia ja luettavampia eri näkökyvyn omaaville lukijoille.
Olemme vastaanottaneet biennaalin avajaisviikolta lähtien suuria määriä aivan ihastuttavaa palautetta paviljongin saavutettavuudesta, sekä arkkitehtuurin että digitaalisen sisällön puolesta. Monet biennalikävijät ovat olleet innoissaan helposti saatavilla olevasta näyttelymateriaalista: kuvittele perinteinen biennaalikävijä, joka laahustaa näyttelystä toiseen paviljonkien kangaskassit täynnä lukemattomia lehtisiä ja näyttelyjulkaisuja. “Aha, koko kirja on siis saatavilla ilmaiseksi verkkosivuillanne? Voin lukea sen minulle sopivaan aikaan missä tahansa haluan ja keskittyä aivan eri tavalla sen sisältöön? Mahtavaa!” Mahdollisuus tutustua materiaaliin digitaalisesti vapauttaa paitsi laukkutilaa, on myös askel kohti pienempää näyttelytuotannon hiilijalanjälkeä.
Kulttuuria kaikille- palvelun verkkosivuilla saavutettava kulttuuritoiminta määritellään seuraavasti:
“Kulttuuritoiminta on saavutettavaa, kun se palvelee erilaisia ihmisiä ja yleisöjä hyvin. Silloin kaikkien ihmisten on helppo osallistua toimintaan. Ihmisten on myös helppo liikkua, nähdä ja kuulla, kun he osallistuvat kulttuuritoimintaan. Saavutettavassa kulttuuritoiminnassa järjestäjät ottavat huomioon jokaisen vieraan, työntekijän ja taiteilijan omat tavat toimia.”
Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden merkityksen ymmärtäminen ja varmistaminen viestinnässä vaatii organisaatioilta aikaa, resursseja, omistautumista ja työntekijöiden koulutusta aiheesta. Se voi olla toisinaan teknisesti haastava, mutta olennainen osa viestinnän ja koko organisaation prosessia. Esteettömyysstandardien noudattaminen ei ole vain oikeudellinen vaan myös eettinen velvoite. Hyödyt ovat kuitenkin lopulta yksinkertaisesti paljon suuremmat kuin haasteet.
Koen, että Framen, kuten minunkin, käsitys viestinnästä on muuttunut pysyvästi The pleasures we choose -näyttelyn ja sen edustamien teemojen ansiosta. Oli kyse sitten kuvailutulkkaukseen sijoittamisesta, alt-tekstien kirjoittamisesta tai kolmen kameralaitteen jongleeraamisesta live-streamausta vahtiessa mahdollisimman laajan tapahtumaviestinnän nimissä, näen merkittävää arvoa jokaisella tavalla, millä pääsemme lähemmäs saavutettavuutta ja osallistavuutta kulttuuri- ja taideorganisaatioiden viestinnässä.
– Katri Kuisma
Tiedottaja
Tässä blogissa Framen työntekijät ja kirjoittajavieraat avaavat työtään taiteen parissa ja käsittelevät nykytaiteeseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Tämä blogipostaus on julkaistu suomeksi ja englanniksi.