Venetsian biennaali 2017

Taiteilijat Erkka Nissinen ja Nathaniel Mellors esittävät ensimmäisen yhteisen teoksensa The Aalto Natives Suomen paviljongissa Venetsian kansainvälisessä taidebiennaalissa. Näyttely on avoinna Venetsiassa 26. marraskuuta 2017 saakka.

Nissinen ja Mellors tunnetaan kumpikin räävittömistä ja usein komediallisista teoksistaan, joissa humoristinen ote kätkee sisäänsä ajankohtaisia kysymyksiä vallasta ja moraalista. Venetsiassa nähtävässä The Aalto Natives -teoksessaan he käsittelevät Suomen historiaan ja kansallisidentiteettiin liittyviä kliseitä.

Yhdistämällä ideoita ja stereotyyppejä arkeologiasta, antropologiasta ja scifistä teoksessa kuvitellaan uudelleen suomalaista yhteiskuntaa kahden ulkopuolisen messiashahmon, Gebin ja Atumin, silmin. Hahmoja esittävät puhuvat animatisoidut nuket.

Tarinassa yliolennot Geb ja Atum palaavat Suomeen, jonka he ovat luoneet miljoonia vuosia aiemmin ja jonka sillä välin kehittynyttä kulttuuria he yrittävät ymmärtää. He käyvät keskustelua, jota kuvittavat lyhyet videot suomalaisesta luomismytologiasta, nyky-yhteiskunnasta ja heidän visiostaan Suomen tulevaisuudeksi.

Tämä narratiivinen kehys antaa Mellorsille ja Nissiselle mahdollisuuden uskonnon ja ihmisen olemassaolon sekä järkeä ja edistystä fetissin tavoin ihailevan kulttuurin kritiikkiin. Loihtiakseen hahmojensa maailman ja persoonan Mellors ja Nissinen ovat yhdistäneet useita visuaalisia keinoja: videomateriaalia jossa esiintyvät Muppet-tyyliset nuket, 3D-tietokonegrafiikkaa ja piirrosanimaatiota. Installaatiossa eri mediat ja teknologiat synkronoituvat dynaamiseksi, kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi.

The Aalto Natives tarkastelee absurdistisen satiirin keinoin kansallisidentiteetin rakentamista ja kulttuurin alkuperää. Pukemalla intellektuellit pyrkimyksensä tarkoituksellisen hölmöön asuun teos sekä käsittelee monimutkaisia haasteita, joita globalisoitunut maailma kohtaa parhaillaan, kuten uuskonservatiivista nationalismia, suvaitsemattomuutta ja luokkaerojen kasvua”, sanoo näyttelyn kuraattori Xander Karskens.

Kansainvälisesti palkittuja taiteilijoita

Erkka Nissinen (s. 1975, Jyväskylä) opiskeli Lontoossa The Slade School of Fine Art -taidekoulussa ja valmistui kuvataiteen maisteriksi Helsingin Kuvataideakatemiasta vuonna 2001. Vuosina 2007-8 hän työskenteli Amsterdamissa maineikkaassa Rijkskademie van Beeldende Kunsten -taiteilijaresidenssissä. Vuonna 2013 Nissinen sai AVEKin mediataiteen palkinnon, ja vuonna 2011 Rotterdam Art Fair -tapahtuman arvostetun Illy-palkinnon. Nissinen asuu ja työskentelee New Yorkissa.

Nathaniel Mellors (s. 1974, Doncaster, UK) opiskeli Ruskin School of Drawing and Fine Artissa Oxfordin yliopistossa ja the Royal College of Artissa Lontoossa. Vuosina 2007–08 hän työskenteli Amsterdamissa Rijkskademie van Beeldende Kunsten -taiteilijaresidenssissä. Mellors toimii neuvonantajana Rijksakademiessa sekä luennoitsijana Leeds Beckett -yliopistossa Britanniassa. Vuonna 2014 Mellors sai UK Contemporary Art Society -palkinnon ja vuonna 2011 Cobra Museum of Modern Art -museon Cobra-taidepalkinnon. Mellors asuu Los Angelesissa.

Suomen paviljongin kuraattori Xander Karskens (synt. 1973, Hollanti) aloitti tammikuussa taiteellisena johtajana Hollannin Amstelveenissä sijaitsevassa Cobra Museum of Modern Art -museossa. Hän toteutti yksityisnäyttelyt sekä Mellorsin että Nissisen kanssa Frans Hals Museumiin kuuluvan De Hallen Haarlem -museon nykytaiteen kuraattorina.

Suomen edustuksesta Suomen paviljongissa sekä Pohjoismaisessa paviljongissa Venetsian taidebiennaalissa vastaa Frame Contemporary Art Finland. Frame on suomalaisen nykytaiteen asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on vahvistaa suomalaisen nykytaiteen asemaa ja näkyvyyttä, tukea kansainvälistä toimintaa sekä edistää alan toimijoiden yhteistyötä Suomessa ja ulkomailla. Frame toimii nykytaiteen tiedotuskeskuksena. Säätiön toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Näyttelyn tukijat ja yhteistyökumppanit

Näyttelyn pääyhteistyökumppani on Nykytaiteen museo Kiasma ja yhteistyökumppaneita ovat Visit Finland ja Jyväskylän kaupunki. Näyttelyn päätukija on opetus- ja kulttuuriministeriö ja tukijoita ovat Mondriaan Fund, Rijksakademie van Beeldende Kunsten, Saastamoisen säätiö, Jack Bakker, THE EKARD COLLECTION, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, Suomi 100, Dommering Collection, Frans Hals Museum | De Hallen Haarlem, Cobra Museum of Modern Art, Suomen suurlähetystö Roomassa, MONITOR, Ellen de Bruijne Projects, Stigter van Doesburg, The Box ja Matt’s Gallery.

 
The Aalto Natives nähdään Kiasmassa keväällä 2018

The Aalto Natives nähdään pian biennaalin päättymisen jälkeen Alankomaissa ja Suomessa. Joulukuussa 2017 installaatio nähdään Cobra Museum of Modern Art -museossa Hollannin Amstelveenissä. Teos tulee myös olemaan osa Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin suurta yhteisnäyttelyä, joka nähdään Nykytaiteen museossa Kiasmassa keväällä 2018.

 

 


Kuva: Ugo Carmeni

Pasi Myllymäki ja Mika Taanila Pohjoismaisessa paviljongissa

Venetsian biennaalin Pohjoismainen paviljonki esittää vuonna 2017 ryhmänäyttelyn nimeltä Mirrored. Näyttelyssä nähdään teoksia kuutta eri sukupolvea edustavilta taiteilijoilta, jotka ovat Siri Aurdal, Nina Canell, Charlotte Johannesson, Jumana Manna, Pasi Myllymäki ja Mika Taanila.

”Odotan innolla sitä, miten nämä eri sukupolvien taiteilijat ja heidän teoksensa toimivat keskenään. Mirrored-näyttely valottaa rajapintaa, jossa läsnäolo ja poissaolo kohtaavat taiteen käytännöissä”, sanoo kuraattori Mats Stjernstedt.

Muista taidenäyttelyistä poiketen biennaalit pyrkivät yleensä heijastelemaan ja kuvaamaan ajankohtaisia ilmiöitä. Mirrored haluaa kuitenkin välttää tällaista tulokulmaa ja keskittyä sen sijaan mutkikkaampiin rakenteisiin kyseenalaistamalla pohjoismaisen minäkuvan ja siihen projisoidut stereotyypit. Mirrored pyrkii luomaan ”paikattoman paikan”, kuten Giuliana Bruno peiliä kuvaa.

Siri Aurdal (s. 1937), Charlotte Johannesson (s. 1943) ja Pasi ”Sleeping” Myllymäki (s. 1950) ovat taiteen uranuurtajia, jotka ovat tavallaan luoneet sen taidemaailman, jossa ovat sitten itse toimineet. Kaikki kolme ovat myös melko epätyypillisiä taiteilijoita Pohjoismaisen paviljongin mittavassa arkkitehtuurissa, joka on yhtä paljon maisemaa ja ulkotilan kokemusta kuin suljettua tilaa. Heidän teoksensa edustavat urbaania taidetta ja kaupunkilaisuutta; he ovat olleet aikaansa edellä teollisten materiaalien, digitaalisen tilan ja liikkuvan kuvan muotokokeilujen saralla.

Aurdalin moduulipohjaiset veistokset haastavat kuvanveiston välineenä ja luovat sille uudenlaisia edellytyksiä. Johannesson puolestaan ottaa taiteilijana lähtökohdakseen perinteisen tekstiilitaiteen ja kääntää seinävaatteiden loogisen muodon tietokonepohjaisiksi pikseleiksi. Ennen elokuva-urastaan luopumista Myllymäki ehti vuosina 1976–1985 tehdä 44 kokeellista Super 8 -elokuvaa, joissa hän hyödynsi erilaisia elementtejä graafisesta suunnittelusta performanssiin.

Mika Taanila (s. 1965) tunnetaan parhaiten elokuvistaan sekä video- ja ääni-installaatioistaan. Tulevaan näyttelyyn Taanila tekee uusia elokuvakirjallisuuteen perustuvia montaasiteoksia.

Kuvanveistoa ja installaatiota käyttävässä kokeellisessa taiteessaan Nina Canell (s. 1979) puolestaan käsittelee kiinteitä materiaaleja yllättävin tavoin. Vaikka teoksissa on Taanilan elokuva- ja äänitöiden tavoin ajallinen ulottuvuus, Canell kuitenkin korvaa kuvanveiston perinteisen kiinteän muodon prosessilla. Jumana Manna (s. 1987) käsittelee työssään taiteen ja elämän reunaehtoja Lähi-idän nykytilanteessa ulottaen välineensä kuvanveistosta installaatioon ja elokuvaan. Veistoksellisten teostensa kautta Manna purkaa representaatiota epäsuorin keinoin, mikä synnyttää poissaoloa ja korvautumista käsittelevän visuaalisen kielen.

 

Pohjoismainen paviljonki

Norjalaisen Sverre Fehnin suunnittelema Pohjoismaiden paviljonki valmistui vuonna 1962 ja on siitä lähtien toiminut Ruotsin, Suomen ja Norjan yhteistyön tilana. Viimeisten kolmen biennaalin yhteydessä paviljongin näyttelyformaattia on kehitetty siten, että kukin maa tilaa sitä varten tehdyn projektin. Vuosina 2017–2021 Pohjoismaiden paviljongissa on esillä yhteisprojekti, jossa kaikki kolme maata ovat tasapuolisesti edustettuna. Maat toimivat vuorollaan näyttelykomissaarina ja paviljongin toiminnanjohtajana seuraavasti: 2017 Moderna Museet, Ruotsi, 2019 Visuaalisen taiteen keskus Frame, Suomi, ja 2021 Office for Contemporary Art (OCA), Norja.

 

Taiteilijat

Siri Aurdal

Siri Aurdal (s. 1937) asuu ja työskentelee Oslossa. Aurdalilla on ollut yksityisnäyttelyitä Oslon taideyhdistyksessä Kunstnernes Husissa sekä Murray Guyssa New Yorkissa. Hän on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin, joista esimerkkeinä Arkiv för dekorativ konst / Skissernas Museum, Lund, Antwerpenin 15. biennaali, Oslon taidehalli ja Stavangerin taidehalli. Aurdalin suurikokoinen veistos Wavelengths – Recomposed oli esillä Oslon Vigeland-puistossa vuonna 2016. Teos on toteutettu yhteistyössä Kunstnernes Husin ja Oslon kaupungin OSLO PILOT -projektin kanssa.

Nina Canell

Nina Canell (s. 1979) asuu ja työskentelee Berliinissä. Canellilla on ollut lukuisia kansainvälisiä yksityisnäyttelyitä, kuten Kunsthall Fridericianum, Kassel, Hamburger Bahnhof, Camden Arts Centre, Lontoo, Baltic Centre for Contemporary Art, Newcastle, Moderna Museet, Tukholma, Arko Art Center, Seoul, sekä Museum Tamayo, Mexico City. Hän on myös osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin eri puolilla maailmaa, joista esimerkkeinä Biennale de Lyon, Sydney Biennale, Palais de Tokyo, Pariisi, Museum of Modern Art, New York, Liverpool Biennale, Tate Liverpool ja Manifesta 7, Rovereto. Canell oli ehdolla Edstrand-säätiön palkinnon saajaksi vuonna 2011, ja samana vuonna hän oli yksi saksalaisen ars viva -taidepalkinnon voittajista.

canellwatkins.org

Charlotte Johannesson

Charlotte Johannesson (s. 1943) asuu ja työskentelee Skanörissä, Ruotsissa. Hänellä on ollut mm. seuraavat yksityisnäyttelyt: Galerie S:t Petri, Lund, Konstmuseet, Ystad, Galleri Glemminge, Glemmingebro, Galerie Green, Malmö, Dexter Bang Sinister, Charlottenborg, Kööpenhamina, sekä Galleri Petra Lilja, Malmö. Johannesson on osallistunut myös useisiin ryhmänäyttelyihin: 32. São Paulon biennaali, VanAbbemuseum, Eindhoven, Barbican Art Gallery, Lontoo, Göteborgin taidemuseo, Norrköpingin taidemuseo, Nykytaiteen museo, Toyama, Pratt Center, New York, Academy of Art College Gallery, San Francisco, Musée d’Art Moderne, Pariisi, Air Gallery, New York, Malmö Konsthall ja Kulturhuset, Tukholma. Johannessonille myönnettiin Ruotsin taideakatemian apuraha vuonna 1976. Vuonna 2016 hän oli ehdolla Aase & Richard Björklundin säätiön apurahan saajaksi.

Jumana Manna

Jumana Manna (s. 1987) asuu ja työskentelee Berliinissä. Hänen yksityisnäyttelyitään on nähty Sculpture Centerissä New Yorkissa, Chisenhale Galleryssä Lontoossa ja Beirutin taidekeskuksessa. Manna on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin: Kunsthalle Wien, Liverpoolin biennaali, Sydneyn 20. biennaali, Marrakechin 6. biennaali, The Jerusalem Show VII, Al Ma’mal Foundation, ja Henie Onstad Kunstsenter, Bærum. Mannan elokuvia on nähty useilla festivaaleilla ja monissa näyttelytiloissa: M+, Hongkong, Viennalen 54. kansainvälinen elokuvafestivaali, Guggenheim, New York, Filmlab: Days of Cinema, Ramallah, Tate Modern, Lontoo, Performa13 Biennial, New York, ja IFFR Rotterdam. Manna sai vuonna 2012 A. M. Qattan -säätiön nuorille palestiinalaistaiteilijoille jaettavan palkinnon, ja hän on ehdolla vuoden 2017 ars viva -taidepalkinnon saajaksi Saksassa. Vuonna 2017 Manna työskentelee useiden tilaustöiden parissa, tilaajina The Satellite Program 10, Jeu de Paume, Pariisi, CAPC Bordeaux sekä The HighLine, New York.

jumanamanna.com

Pasi ”Sleeping” Myllymäki

Pasi ”Sleeping” Myllymäki (s. 1950) on elokuvantekijä, joka asuu ja työskentelee Hämeenlinnassa. Myllymäen elokuvia on nähty lukuisissa eri yhteyksissä Suomessa ja ulkomailla: Unica, Baku, The Kitchen, New York, Hämeenlinnan taidemuseo, Moderna Museet, Rajaton Elokuva -tapahtuma, Joensuu, Avanto-festivaali, Kiasma, Nordisk Panorama, Oulu, VIDEO-EX, Zürich, Kauniita uneksijoita, Kino Kaiku, Malmitalo, Avant goes Witty, Karlstad, IFFR, Rotterdam, Kinos-festivaali, Lahti, AAVE-festivaali, Helsinki, Rakkautta ja Anarkiaa, Helsinki, sekä VIDEOMEDEJA-elokuvafestivaali, Novi Sad.

Mika Taanila

Mika Taanila (s. 1965) asuu ja työskentelee Helsingissä. Taanilalla on ollut yksityisnäyttelyitä Kiasmassa, St. Louisin nykytaidemuseossa USA:ssa, Migrosmuseumissa Zürichissä ja Badischer Kunstvereinissa Karlsruhessa. Hän on osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin: Documenta (13), Kassel, Aichi-triennaali, Nagoya, Manifesta 4, Frankfurt-am-Main, ja Shanghain biennaali. Taanilan elokuvia on nähty lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla, kuten Toronton kansainvälinen elokuvafestivaali, IFFR Rotterdam, Berlinale, CPH:DOX, Clermont-Ferrandin kansainvälinen elokuvafestivaali, Sodankylän elokuvajuhlat ja Oberhausen Kurzfilmtage. Mika Taanilalle myönnettiin Ars Fennica -palkinto vuonna 2015.

mikataanila.com

 

Kuraattori

Mats Stjernstedt on toiminut Oslon Kunstnernes Husin johtajana vuodesta 2011. Hänet on nimitetty Malmön taidehallin johtajaksi tammikuusta 2017.

Avoin haku Venetsian biennaalin Suomen näyttelyksi

Paviljonkiin toteutettava näyttelyhanke valittiin avoimella haulla, jonka Frame järjesti alkuvuodesta 2016. Ehdotuksia Suomen näyttelyksi tuli yhteensä 96 kappaletta. Frame haki haussa ehdotuksia, joissa tutkitaan itsenäisyyttä ja sen muodostumista riippuvuussuhteissa sekä niitä poissulkemisen, unohtamisen ja hiljentämisen mekanismeja, jotka ovat osa kansallisen identiteetin rakennusta. Halusimme pohtia, kuinka 100-vuotisjuhlaansa vuonna 2017 viettävä Suomi kietoutuu osaksi laajempia historian kertomuksia ja mahdollisia tulevaisuuksia globaalissa todellisuudessa, jonka nykyhetkeä määrittävät yhteen punoutuvat kriisit.

Vuoden 2017 Suomen Paviljongin näyttelyn taiteilijat valitsi kansainvälinen tuomaristo. Tuomariston puheenjohtajana toimi Framen johtaja Raija Koli, ja sen jäsenet olivat: Framen ohjelmapäällikkö Taru Elfving, kuraattori Katerina Gregos, professori Sarat Maharaj, Kiasman johtaja Leevi Haapala, kuraattori Maaretta Jaukkuri ja taiteilija Patrik Söderlund.

Taiteilijat

Vuoden 2017 Venetsian biennaalissa Suomea edustavat taiteilijat Erkka Nissinen ja Nathaniel Mellors.

Paviljongit

Suomen päänäyttämö Venetsiassa on Alvar Aallon vuonna 1956 suunnittelema kansallinen näyttelypaviljonki. Lisäksi Suomi osallistuu yhteisnäyttelyyn Pohjoismaisessa paviljongissa Ruotsin ja Norjan kanssa.

Historia

Venetsian taidebiennaali järjestettiin ensimmäisen kerran jo 1895, mistä lähtien Venetsiassa on nähty nykytaiteen katselmuksia joka toinen vuosi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Suomalaistaiteilijoita on ollut mukana biennaalissa yli sadan vuoden ajan.