Kuva: Emma Suominen
Millä tavoin Frame voisi toimia paremmin sekä kansainvälisyyden kehittäjänä että tiedotuskeskuksena, jos resurssit näihin molempiin tehtäviin vähenevät? Framen toimitusjohtajana elokuussa aloittanut Juha Huuskonen kirjoittaa blogissa Framen tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa.
Aloitin Framen johtajana reilut puoli vuotta sitten, elokuussa 2024. Tänä aikana olemme käyneet hallituksen ja henkilökunnan kanssa hyviä keskusteluja Framen roolista ja tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa. Framella on kaksi tehtävää: nykytaiteen kansainvälisen yhteistyön edistäminen ja tiedotuskeskuksena toimiminen. Millä tavoin Frame pystyisi parhaiten edistämään näitä molempia tehtäviä?
Apurahojen jakaminen on hyvin konkreettinen tapa edistää kansainvälisyyttä. Toimin apurahatoimikunnan kokousten puheenjohtajana, ja tässä roolissa on ollut kiinnostavaa päästä lukemaan Framen saamia hakemuksia. Hakemukset ovat pääosin korkealaatuisia ja hyvin perusteltuja, ja taiteilijoilla on hienoja mahdollisuuksia saada töitään esille ympäri maailmaa. Tähän suhteutettuna ministeriön Framelle vuosittain myöntämä summa apurahoihin tuntuu kohtuuttoman pieneltä, koska moni erinomainen hanke jää toteutumatta.
Framen isoin oma kansainvälinen hanke on Suomen paviljongin näyttely Venetsian taidebiennaalissa. Vaikka näyttely toteutuu joka toinen vuosi, tehdään sen tuotantoa käytännössä koko ajan. Pääfokus on tällä hetkellä vuodessa 2026, mutta vuoden 2028 yhteistyökumppaneiden etsintä aloitetaan pian. Tulevan Venetsian biennaalin taiteilija Jenna Sutela valittiin avoimen haun kautta. Framen hallitus on päättänyt, että lähtökohtaisesti Suomen paviljonkiin toteutetaan avoin haku joka toisella kerralla, ja vuorovuosin näyttelyn taiteilija valitaan kutsuperustaisesti. Vuoden 2026 näyttelyn pääyhteistyökumppani on Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026, ja Jenna Sutelan näyttely tullaan näkemään myöhemmin myös Oulussa. Frame tekee läheistä yhteistyötä myös Kiasman kanssa, jonka vuoro on tuottaa näyttely Pohjoismaiseen paviljonkiin.
Tiedotuskeskusten tehtäviin kuuluu muun muassa kerätä tilastoja ja muuta olennaista tietoa taiteenalaltaan, olla yhteydessä viranomaisiin ja tehdä alaan liittyviä lausuntoja, tuoda alan toimijoita yhteen ja ylläpitää keskustelua alan kannalta merkittävistä asioita. Normaalissa tilanteessa Framen pääresurssit on suunnattu kansainvälisen yhteistyön edistämiseen, ja tehtävät tiedotuskeskuksena ovat olleet pienemmässä roolissa. Emme kuitenkaan ole normaalissa tilanteessa, vaan suurten myllerrysten keskellä. Kulttuurikentän kannalta merkittäviä käynnissä olevia prosesseja ovat Kulttuuripoliittinen selonteko sekä OKM:n virastouudistus, joiden rinnalla on tehty merkittäviä leikkauksia kulttuurin rahoitukseen. Tilanteeseen liittyy paljon epävarmuutta ja erityisesti pienet taideorganisaatiot ovat parhaillaan haavoittuvassa asemassa. Olemmekin suunnanneet viime kuukausina enemmän voimavaroja näiden prosessien seuraamiseen ja niistä tiedottamiseen.
Millä tavoin Frame voisi toimia paremmin sekä kansainvälisyyden kehittäjänä että tiedotuskeskuksena, jos resurssit näihin molempiin tehtäviin vähenevät? Yksi vastaus on aktiivisempi yhteistyö. Sen sijaan, että Frame pyrkii tekemään kaiken itse, voimme nojautua yhteistyöhön muiden organisaatioiden kanssa, ja toivon mukaan samalla vahvistaa suomalaista kuvataiteen kenttää. Kansainvälisyyden kehittämiseen liittyen uusia yhteistöitä on jo käynnistetty. Frame tekee läheisempää yhteistyötä Helsinki Biennaalin kanssa, ja jatkamme opintomatkojen järjestämistä yhteistyössä Suomen Kulttuurirahaston kanssa. Tiedotuskeskuksen tehtäviä on hankalampi hajauttaa yhteistyössä toteutettavaksi, mutta voimme joka tapauksessa pyrkiä siihen, että alan kehittämistä ja edunvalvontaa tehdään jatkossa vielä enemmän yhteisvoimin ja yhteisenä rintamana.
On selvää, että yhteistyön lisäämisen rinnalla on myös kehitettävä kuvataiteen alan taloutta ja rahoitusta. Julkisen rahoituksen suhteen kuvataide on yhä selvästi rahoituskuopassa – kuvataiteen saama osuus valtion kulttuurirahoituksesta on vain noin yksi prosentti. Yksityinen rahoitus tulee hyvin todennäköisesti olemaan jatkossa yhä tärkeämmässä roolissa. Tähän liittyen Futuarts Oy toteuttaa keväällä Framen tilauksesta selvityksen kuvataidemarkkinoista, ja myös Suomen Taiteilijaseura tekee parhaillaan selvitystyötä taiteen yksityisten tukijoiden roolista. Suunniteltu lahjoitusten verovähennyskelpoisuuden laajentaminen kulttuurin alalle olisi yksi merkittävä askel yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. Frame on myös nimitetty jäseneksi Luovan talouden neuvottelukuntaan, joka edistää luovien alojen kansainvälistymistä ja liiketoimintaa.
Haasteista huolimatta olen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Eduskunnassa oli äskettäin täysistunto, jossa kymmenien kansanedustajien puheenvuoroissa tuotiin esille taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä niiden positiivisia vaikutuksia. Tämä tuo luottamusta siihen, että tässä maassa jatkossakin uskotaan siihen, että kulttuuriin tehtävät suhteellisen pienet panostukset tulevat moninkertaisena hyötynä takaisin. Tämä ei ole onneksi vain pelkästään uskon asia, vaan asiasta on myös paljon tutkittua tietoa.
– Juha Huuskonen, Framen toimitusjohtaja
Tässä blogissa Framen työntekijät ja kirjoittajavieraat avaavat työtään taiteen parissa ja käsittelevät nykytaiteeseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Tämä blogipostaus on julkaistu suomeksi ja englanniksi.