Frame sitoutuu edistämään rasisminvastaisuutta nykytaiteessa

Vastaanotimme elokuussa 2020 Suomen taideinstituutioille tarkoitetun Call for Action -aloitteen. Samannimisen yksityisen Facebook-ryhmän kautta jaettu aloite kutsui meidät tarkastelemaan organisaatiotamme ja työtämme rasismiin liittyvien kysymysten avulla. 

Aloitetta jaettiin osana pyrkimystä tuoda rasisminvastainen työ vakituiseksi toimintaperiaatteeksi Suomen taidealan järjestöihin, yhteisöihin ja verkostoihin. Se sisälsi 26 kysymystä* muun muassa saavutettavuudesta ja rekrytointikäytännöistä ja siinä kehotettiin Suomen taideinstituutioita työskentelemään kohti rasisminvastaisempaa ja intersektionaalisen feminismin lävistämää taidekenttää.

Pidämme näitä kysymyksiä erittäin tervetulleena avauksena. Kysymysten avulla tarkastelimme organisaatiotamme ja työtämme kymmenessä työpajassa elo–marraskuussa 2020.

Aloite kehotti meitä tarkastelemaan työtämme rasistisen epätasa-arvon ja rasismin näkökulmasta. Halusimme myös käyttää tilaisuutta hyväksemme ja raivata muitakin mahdollisia esteitä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tieltä. Teimme parhaamme tunnistaaksemme ne kohdat, joissa voimme ajaa ja edistää muutosta välittömästi sekä asiat, joiden eteen meidän tulee työskennellä yhdessä nykytaiteen kentällä.

Työskentelyyn ottivat osaa kaikki Framella työskentelevät vakituiset ja määräaikaiset työntekijät sekä harjoittelijat. Kullekin työpajalle asetettiin vastuuhenkilö vastaamaan työpajan valmistelusta ja mahdollisen lukemiston lähettämisestä osallistujille etukäteen. Tarkastelimme työskentelyn aikana yhdessä työtämme ja sitä, miten sitä teemme.

Haluamme kiittää Suomen luovan alan BIPOC-toimijoita ja heidän valkoisia liittolaisiaan aloitteesta ja sen lähettämisestä. Haluamme myös kannustaa taidejärjestöjä tukemaan Art For Equalityn, Ruskeiden tyttöjen ja Fem-R:n kaltaisia yhdistyksiä ja kollektiiveja, jotka tekevät arvokasta työtä ja tarjoavat resursseja avoimeen käyttöön ja oppimismateriaaliksi.


 

Framen lausunto, joulukuu 2020

Frame Contemporary Art Finland on nykytaiteen asiantuntijaorganisaatio ja tiedotuskeskus, joka vahvistaa suomalaisen nykytaiteen asemaa sekä edistää yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten nykytaiteen ammattilaisten välillä. Toteutamme tehtäväämme pääosin julkisin varoin myöntämällä apurahoja, järjestämällä tapaamisia ulkomailta vierailevien kuraattoreiden kanssa sekä tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua opintomatkoille ja ohjelmaamme.

Nykytaiteen tiedotuskeskuksena Framella on aktiivinen rooli yhdenvertaisuuden tiimoilta käytävässä vuoropuhelussa. Strategiassamme todetaan, että Framen työn lähtökohtana ovat yhdenvertaisuusperiaate, ilmaisunvapauden kunnioittaminen sekä taiteen ammattilaisten moniäänisyyden tunnistaminen.

Oikeudenmukaisuus, joka pitää sisällään muun muassa rodullisen tasa-arvon, monimuotoisuuden ja rasisminvastaisuuden, on meille tärkeää. Ymmärrämme kulttuuriset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset etuoikeutemme ja tunnistamme ja tiedostamme aseman, josta käsin puhumme. On selvää, että tarvitsemme enemmän tietoa, työkaluja ja taitoja Framen toiminnan ja työtapojen valkoisuuden purkamiseen ja aiommekin jatkaa kouluttautumista näissä asioissa.

Vuonna 2021 kaikki Framen hallituksen, apurahatoimikunnan ja henkilökunnan jäsenet sekä harjoittelijat saavat yhdenvertaisuuteen ja rasisminvastaisuuteen liittyvää koulutusta ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Kun käsittelimme aloitteessa esitettyjä kysymyksiä, tunnistimme neljä osa-aluetta, joihin meidän tulee keskittyä tulevaisuudessa enemmän rasisminvastaisuuden, monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ne ovat rekrytointi, saavutettavuus, viestintä ja ohjelman sisältö.

 

Arvioimme uudelleen rekrytointikäytäntöjämme

Hallituksen jäsenet, apurahatoimikunta ja kaikki Framen palveluksessa olevat työntekijät ovat tällä hetkellä valkoisia. Tämä ei tarkoita sitä, että monimuotoisuus puuttuisi kokonaan,  mutta tilanne heijastaa tämänhetkisiä laajempia rakenteellisia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa ja nykytaiteen alalla.

Framen hallitus tekee ehdotuksen seuraavan kauden hallituksen kokoonpanosta, jonka  opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää. Henkilökunta ja harjoittelijat rekrytoidaan avoimen haun kautta. Etninen monimuotoisuus ei ole aiemmin ollut erityisen keskeinen painotus rekrytointiprosesseissamme.

Tulemmekin lisäämään monimuotoisuutta uudistamalla rekrytointikäytäntöjämme. Lisäksi arvioimme uudelleen työpaikkailmoituksissamme käytettyä kieltä, sanastoa ja ilmaisuja, päätöksentekoon vaikuttavia kriteereitä ja kielivaatimuksiamme. Lisäksi hyödynnämme työkaluja – kuten kiintiöitä – parantaaksemme vähemmistöjen työnsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia.

Tulemme kannustamaan monimuotoisemmista taustoista tulevia hakijoita hakemaan avoimia tehtäviä. Tiedostamme, että moitteettoman suomen kielen osaamisen vaatimus on esteenä rekrytoinnin monimuotoisuudelle Suomen taidealalla, ja nykyään meillä on myös työtehtäviä, joissa suomen kielen osaaminen ei ole välttämätöntä.

Framella on käytössä häirinnän vastainen ohjeistus, jonka avulla haluamme taata turvallisen työympäristön kaikille. Pidämme huolta ohjeistuksen toteutumisesta perehdyttämällä uudet hallituksen jäsenet, apurahatoimikunnan jäsenet, työntekijät ja harjoittelijat siihen. Tarjoamme mahdollisuuden avoimeen keskusteluun ja järjestämme kehityskeskusteluita kaikille työntekijöille ja harjoittelijoille kaksi kertaa vuodessa.

Häirinnän vastainen ohjeistus kattaa myös asiantuntijavierasohjelmamme ja julkiset tapahtumamme. Kaikkien kokemusten huomioimiseksi, pyydämme palautetta kaikilta vierailtamme ja ohjelmiin osallistuvilta. Turvallisen tilan periaatteet koskevat kaikkia tapahtumiamme.

 

Saavutettavuus on tärkeä osa ohjelmaamme

Nykytaiteen tiedotuskeskuksena työskentelemme monipuolisesti eri sidosryhmien ja yleisöjen kanssa. Kohderyhmämme tiedontuotannossa, viestinnässä ja verkostoitumisessa ovat nykytaiteen ammattilaiset Suomessa ja ulkomailla, suomalaiset virkamiehet, päätöksentekijät, rahoittajat, kansainvälinen ja suomalainen media sekä suomalaiset ja Suomessa työskentelevät taiteilijat ja kulttuurialan toimijat. Ohjelmallamme on yleisöjä sekä Suomessa että ulkomailla ja ne ulottuvat nykytaiteeseen erikoistuneesta ammattiyleisöstä aina Venetsian taidebiennaalin laajoihin yleisöihin.

Kohderyhmien arvioinnissa ja monimuotoisemman yleisön tavoittamisessa meillä on yhä parantamisen varaa. Meillä on käytössämme kieleen liittyviä tilastoja, mutta kohderyhmien ja yleisöjen rodulliseen yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvässä tiedonkeruussa ja mittaamisessa on haasteita. Tiedostamme, että inklusiivisempi kielenkäyttö ja monimuotoisemmat ohjelmistot edistävät kohderyhmien ja yleisöjen monimuotoisuutta.

Saavutettavuus on meille tärkeää ja teemme työtä sen eteen niin, että ohjelmamme, palvelumme, tekstimme sekä digitaaliset kanavamme ja alustamme olisivat mahdollisimman saavutettavia.

Inklusiivisuus ja saavutettavuus ovat keskeisiä toimintaperiaatteistamme viisivuotisessa Vieraanvaraisuusharjoituksia (Rehearsing Hospitalities) -ohjelmassamme. Vuonna 2020 ilmestyneen Rehearsing Hospitalities Companion -sarjan toinen julkaisu käsitteli saavutettavuutta monesta eri näkökulmasta.

Toimintamme nykytaiteen tiedotuskeskuksena edellyttää, että tarkastelemme jatkuvasti kielenkäyttöämme ja tyylilajeja. Laadukas kirjoittaminen ja monimutkaisten sisältöjen ilmaiseminen niin, että asiaan vihkiytymättömätkin ymmärtävät, on meille ensisijaisen tärkeää.

Koska myönnämme julkisin varoin rahoitettuja apurahoja, noudatamme kielilakia, jossa turvataan yksilön oikeudet saada palveluita omalla äidinkielellään, eli suomeksi tai ruotsiksi. Tasapainottelemme kielivalinoissamme suomen, englannin ja ruotsin välillä ja joskus, projektista riippuen, viestimme myös mm. saameksi. Käytämme eri kieliä ja tyylilajeja eri viestintäkanavissa.

Haluaisimme, että palvelumme olisivat saatavilla myös muilla kielillä ja esimerkiksi tekstityksin, viittomakielellä ja digitaalisesti, mutta resurssimme eivät riitä kaiken sisällön kääntämiseen. Koska työskentelemme laaja-alaisesti kotimaassa ja kansainvälisesti, emme voi tarjota kaikkea tietoa pelkästään suomeksi tai englanniksi ja teemme valintoja ruotsin- tai saamen kielille käännettävästä sisällöstä. Pyrimme kuitenkin aina olemaan läpinäkyviä valinnoissamme.

Noudatamme EU:n saavutettavuusdirektiiviä digitaalisista verkkopalveluista. Avaamme uuden saavutettavan verkkosivuston vuoden 2021 alussa ja jatkamme apurahajärjestelmämme kehittämistä säädösten mukaiseksi.

Toimistomme Ratakadulla Helsingissä ei ole esteetön. Tapahtumien järjestämisessä noudatamme Kulttuuria kaikille -palvelun tarjoamia saavutettavuuteen liittyviä tietoja ja työkaluja.

 

Avoimuus ja läpinäkyvyys viestintää ohjaavina tekijöinä

Tietoa Framesta löytyy ensisijaisesti verkkosivustoltamme osoitteessa https://frame-finland.fi. Sivusto on julkaistu kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkosivustoltamme löytyy tietoa säätiöstä, henkilökunnasta, hallituksesta, valtuuskunnasta ja apurahatoimikunnan jäsenistä.

Käytämme inklusiivista kieltä kaikessa viestinnässämme: sähköposteissa, markkinointimateriaaleissa, sosiaalisessa mediassa, verkkosivustolla, julkaisuissa ja sopimuksissa. Emme oleta, että yksi henkilö edustaa kaikkia yhteisönsä jäseniä ja kiinnitämme huomiota terminologiaan, jota käytämme puhuessamme ominaisuuksista tai identiteeteistä.

Pyrimme jakamaan tietoa yhteistyökumppaneistamme, käyttämistämme kriteereistä ja päätöksentekoprosesseista avoimesti ja läpinäkyvästi. Julkaisemme pätevyysvaatimukset ja arvioijien nimet avoimien hakujen ja apurahojen yhteydessä, yksittäisissä ilmoituksissa ja vuosikertomuksissa. Framen hankkeiden yhteistyökumppanit ja rahoittajat ovat myös julkista tietoa. Vastaamme tiedusteluihin tehokkaasti ja pyydämme anteeksi virheitä avoimesti ja rehellisesti.

Frame on yksityinen säätiö, jota rahoitetaan pääasiallisesti opetus- ja kulttuuriministeriön julkisin varoin. Noudatamme toiminnassamme Säätiöt ja rahastot ry:n asettamia hyvän säätiötavan ja parhaiden käytäntöjen periaatteita. Noudatamme kaikkia julkiseen rahoitukseen ja sen käyttöön liittyviä asetuksia ja säädöksiä. Annamme selonteon varojen käytöstä ja kumppaneistamme vuosikertomuksessamme.

 

Aiomme panostaa normatiivisten ja yksinkertaistettujen narratiivien purkamiseen

Ymmärrämme, että kaikkialla läsnä olevaa valkoisuutta on vaikea tunnistaa ja purkaa. Valkoisuutta uusinnetaan myös keskustelussa taiteen laadusta ja ammattimaisuudesta. Olemme osa rakenteita, jotka toistuvasti jättävät osan taiteilijoista, kuraattoreista ja taiteen kentällä työskentelevistä ulkopuolelle niin taidekoulutuksessa, taiteen rahoituksessa kuin muillakin nykytaiteen osa-alueilla. Kysymys taiteen laadusta ja ammattimaisuudesta on ilmiselvästi kiistanalainen.

Tiedostamme, että Suomessa on suuri määrä taiteilijoita, joiden työskentely kumpuaa moninaisista lähtökohdista, kulttuureista ja perinteistä. Tutustumme aktiivisesti nykytaiteen monipuoliseen kenttään ja sen ammattilaisiin. Pyrimme ohjelmassamme rikkomaan normatiivisia ja yksinkertaistettuja kertomuksia.

Olemme muokanneet ohjelmaamme siten, että se heijastaisi paremmin Suomen taidekentän monimuotoisuutta. Teemme yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka purkavat aktiivisesti valkoista historiaa ja länsimaista kaanonia. Tämä työ on ollut keskeistä vuoden 2019 Venetsian biennaalin Miracle Workers -kollektiivin hankkeessa ja Vieraanvaraisuusharjoituksia-ohjelmaan liittyvässä työssä. Arvioimme jatkuvasti sisältövalintoja myös rodullisen yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden näkökulmasta esimerkiksi Venetsian biennaalihankkeissa, Vieraanvaraisuusharjoituksia-ohjelmassa ja asiantuntijavierasohjelmassa.

Viime vuosina olemme pystyneet merkittävästi laajentamaan ja monimuotoistamaan sitä joukkoa taiteilijoita ja taiteen ammattilaisia, joiden toimintaa joko rahoitamme tai jotka osallistuvat ohjelmatyöhömme. Tiedostamme kuitenkin myös, että tehtävää riittää edelleen ja että todellinen muutos edellyttää jatkuvaa, pitkäjänteistä työtä.

Sitoudumme edelleen työskentelemään sen eteen, että voimme yhdessä muiden toimijoiden kanssa luoda yhdenvertaisemman ja monimuotoisemman nykytaiteen työskentely-ympäristön ja kyseenalaistaa työskentelytapoja sekä olemassa olevia käytäntöjä. Haluamme työstää näitä kysymyksiä kaikkien taidekentällä työskentelevien tahojen kanssa ovatpa ne sitten instituutioita, taiteilijoita, kuraattoreita tai marginalisoituja yhteisöjä.

 


*Call for Action taideinsitituutioille Suomessa -aloitteen kysymykset

Inklusiivisuus ja turvallisempi tila

1. Miten yhdenvertaisuudesta, moninaisuudesta ja antirasismista keskustellaan organisaatiossanne?

2. Mitä antirasistisia strategioita organisaatiossanne jo noudatetaan? Millaisia on tarkoitus kehittää?

3. Onko organisaatiossanne tehty yhdenvertaisuussuunnitelma? Onko se julkinen? Mitä tavoitteita ja toimintamalleja siihen kuuluu?

4. Onko organisaatiossanne nimetty yhdenvertaisuusvastaava? Maksetaanko yhdenvertaisuustyöstä erillinen korvaus vai lasketaanko se ilmaiseksi työksi?

5. Saako koko henkilökuntanne antirasistista ja syrjinnän vastaista koulutusta, jota vetää ulkopuolinen asiantuntija?

6. Kuinka reagoitte työpaikalla ja yleisötapahtumissa rasistisiin tai syrjiviin tilanteisiin? Ketä lähestytään näissä tilanteissa? Miten nämä tilanteet selvitetään? Millä tavalla työntekijän / yleisön jäsenen / taiteilijan hyvinvointi ja turvallisuus taataan, mikäli hän kohtaa rasistista syrjintää?

7. Käytetäänkö työyhteisössänne turvallisemman tilan periaatteita? Noudatetaanko niitä? Ovatko ne esillä myös yleisötapahtumissa?

 

Rekrytointi

8. Kuinka etninen moninaisuus on otettu huomioon rekrytoinnissa?

9. Kuinka aiotte edistää moninaisuutta ja etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuutta organisaatiossanne?

10. Jos henkilökuntanne koostuu pelkästään valkoisista henkilöistä, pohtikaa, mistä se johtuu. Voisiko jotain tehdä toisin?

Kaikkialle ulottuvan valkoisuuden purkaminen instituutioissa

11. Millä lailla organisaatiossanne tunnistetaan ja puretaan valkoista etuoikeutta, ja niitä käytänteitä, jotka normalisoivat ja vaalivat valkoisia etuoikeuksia?

12. Oman position ja etuoikeuksien tunnistaminen: Mitä tämä tarkoittaa oman organisaationne sisällä, sekä ulkoisessa viestinnässänne?

13. Millä lailla organisaationne osallistuu aktiivisesti valkoisen historian ja länsimaisen kaanonin purkamiseen? Miten tämä on otettu huomioon ohjelmistosuunnittelussa ja kuratointiprosesseissa?

Yleisötyö ja yleisöjen lähestyminen

14. Miten kuvailisitte yleisöpohjaanne? Kuka on paikalla ja kuka puuttuu? Miten olette onnistuneet suhteessa yhdenvertaisuuteen, monimuotoisuuteen ja esteettömyyteen?

15. Onko ohjelmistonne saavutettavissa myös muille kuin suomenkieliselle yleisölle?

 

Representaatio ja sisällöt

16. Miten yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja antirasismi on otettu huomioon sisältöjen kuratoimisessa? Kenen teoksia on valittu ohjelmistoon? Kuka on näyttämöllä?

17. Millaisia henkilöhahmoja ja kertomuksia organisaationne tuottaa?

18. Kenelle sisältöjä tuotetaan?

19. Tällä hetkellä valkoisuutta, vammattomuutta, cissukupuolisuutta, androsentrismiä ja miehistä katsetta pidetään yleisesti hyväksyttynä, “neutraalina” näkökulmana tarkastella maailmaa ja kertoa tarinoita. Miten teidän sisältönne lähestyvät etnisyyttä, sukupuolta, seksuaalisuutta, vammaisuutta, kehojen monimuotoisuutta, luokkaa, uskontoa, kulttuuria ja niiden risteymiä?

 

Viestintä ja läpinäkyvyys

20. Kuinka organisaationne viestii päätöksentekoprosesseista? Ovatko ne julkisesti tiedossa?

21. Kun mainostatte avoimia työpaikkoja ja muita positioita, tai kutsutte yhteistyötahoja avoimilla kutsuilla, ovatko valintakriteerit kaikkien nähtävissä?

22. Viestittekö inklusiivisella kielellä, joka ei sulje ulos marginalisoituja ryhmiä?

23. Miten viestitte organisaationne rahoituksesta ja yhteistyökumppaneista? Jos tieto näistä herättää kysymyksiä, kuinka vastaatte?

24. Kuinka kritiikki otetaan vastaan organisaatiossanne? Pyydättekö julkisesti anteeksi virheitänne, joita olette saattaneet tehdä? Oletteko valmiita muokkaamaan toimintaanne saamanne kritiikin pohjalta?

25. Onko henkilökunnallanne mahdollisuus kritisoida ongelmalliseksi koettua sisältöä ilman huolta siitä, että heidän asemansa organisaatiossa vaarantuu?

Esteettömyys

26. Onko esteettömyyttä koskeva informaatio julkisesti saatavilla organisaationne tiloissa ja tapahtumissa? Kenen näkökulmasta ja kokemuksesta käsin tilojanne suunnitellaan?