Työ apurahatoimikunnassa haastaa ja palkitsee

Frame myöntää apurahoja suomalaisen nykytaiteen kansainväliseen toimintaan. Apurahamyönnöt perustuvat vertaisarviointiin. Päätökset tekee apurahatoimikunta, jonka jäsenet vaihtuvat kahden vuoden välein. Haastattelimme apurahatoimikuntaa ja kysyimme, millaista toimikunnassa työskentely on ollut.

Framen apurahoilla tuetaan taiteilijoiden näyttelyitä ulkomailla, kansainväliseen levitykseen tarkoitettuja taidejulkaisuja, gallerioiden osallistumista taidemessuille sekä nykytaiteen ammattilaisten verkostoitumismatkoja.

Vuosina 2018 ja 2019 apurahahakemusten arvioinnista vastasivat taiteilijat Henna-Riikka Halonen ja Oliver Kochta-Kalleinen sekä kuraattorit Piia Oksanen ja Elina Suoyrjö. Nykyisen toimikunnan työ tulee päätökseensä joulukuun alussa.

Frameen tulee hakemuksia vuosittain noin 800 ja toimikunta käy hakemukset läpi yksittäin. Projektiapurahoista järjestetään arviointikokous, jossa kaikista hakemuksista tehdään kokonaisarviointi yhdessä.

Keskeisenä perusteena apurahamyönnöille toimikunnan jäsenet kertoivat painottavansa sitä, kuinka paljon kyseinen hanke, sen ajankohta sekä konteksti hyödyttää taiteilijan kansainvälistä uraa.

“Päätöksiä tehdessä arvostan mielenkiintoista yhteistyötä instituution ja taiteilijan välillä. Tärkeää on taiteilijan mahdollisuus kansainväliseen verkostoitumiseen ja sitä kautta hänen taiteellisen tuotantonsa kehitys”, kertoo Oliver Kochta-Kalleinen.

“Kiinnostava hanke on mielestäni sellainen, jossa taiteellisen suunnitelman idea ja näkökulma sijoittuu nykytaiteen kenttään kiinnostavalla ja tuoreella tavalla”, kommentoi Henna-Riikka Halonen. ”Huomioni kiinnittyy usein hakemukseen, joka yllättää ja jossa ollaan uskallettu ottaa riskejä”. Myös Halonen korostaa kontekstin, eli relevantin näyttely- tai esiintymispaikan merkitystä.

 

Hyvä hakemus on tiivis ja kattava

Apurahatoimikunta on yhtä mieltä siitä, että hakemuksen huolellinen suunnittelu näkyy hakemuksista heti. Toimikunnan mukaan hakemus, joka on viimeistelty ja jossa suunnitelman ideat sekä intentiot tulevat selkeästi esille erottuu edukseen. Tekemättä jäänyt taustatutkimus näkyy hakemuksen laadussa.”Fiilispohjalta” tehdyissä hakemuksissa näkyy usein kiire.

Hakemus, jossa hakija on osannut esittää oman hankkeensa ja asiantuntemuksensa tiiviisti ja helposti ymmärrettävällä kielellä on hakemuksen lukijalle ideaali. Tiivistäminen on tärkeää myös CV:ssä.

Oliver Kochta-Kalleinen antaakin konkreettisen vinkin hakijalle: “Pitkien CV:den lukeminen on omasta mielestäni raskasta. Parasta olisi, mikäli taiteilija voisi tiivistää CV:n yhdelle sivulle ja listata ainoastaan projekteja sekä meriittejä, jotka ovat aiheellisia haetulle projektille ja tätä kautta tukevat hakemusta.”

“Se, kuinka selkeästi suunnitelman ideat ja intentiot tulevat esiin on merkityksellistä”, korostaa Henna-Riikka Halonen. “Ratkaisevana tekijänä haastavissa valintatilanteissa painotan projektin laatua sekä kiinnostavuutta suhteessa nykytaiteen kenttään.”

 

Asiantuntijavierailuja myös apurahoilla

Ulkomaiset taiteen asiantuntijat voivat hakea Framelta matka-apurahaa Suomeen suuntautuviin työmatkoihin. Kun asiantuntija saa apurahan, Frame järjestää vieraalle tarvittaessa asiantuntija- ja taiteilijatapaamisia tämän kiinnostuksen ja toiveiden mukaan. Apurahalla Suomeen tulevat asiantuntijat tietävätkin usein hyvin tarkasti mitä kaikkea he haluavat nähdä ja keitä tavata.

Asiantuntijavierailujen apurahoja arvioineen kuraattorin Elina Suoyrjön mukaan tärkeää on punnita, miten suomalainen nykytaidekenttä hyötyy vierailusta mahdollisimman monipuolisesti.

“Mietin hakemuksia lukiessa, kuinka paikallinen taidekenttä hyötyy asiantuntijavierailusta kaikkein parhaiten. Se on yleensä ratkaiseva tekijä todella tasavertaisten hakemusten arvioinnissa.”

 

Apurahaprosessin läpinäkyvyys tärkeää

Apurahatoimikunnan kauden päättyessä sen jäsenillä on ollut tilaisuus pohtia päättyvää tehtävää.

“Taiteilijan näkökulmasta on ollut mielenkiintoista nähdä apurahaprosessi toiselta puolelta ja huomata kuinka läpinäkyviä kaikki vaiheet ovat.” kertoo Oliver Kochta-Kalleinen.

“Valintojen tekeminen on ollut joskus hyvinkin vaikeaa”, toteaa Elina Suoyrjö. “Joka kerta olen joutunut jättämään ulkopuolelle hyviä hakemuksia, sillä jokaiselle hakukierrokselle on tietty alustava budjetti, ja apurahoja voidaan myöntää vain sen kehyksissä”.

Kaikki jäsenet korostavat toimikunnan hyvää yhteishenkeä ja toimivaa keskusteluilmapiiriä.

“Yhteistyömme on sujunut mutkattomasti ja on ollut mukava huomata kuinka samanmielisiä olemme tehtävistä päätöksistä”, toteaa Kochta-Kalleinen.

Toimikunnan kokouksissa käydään pitkiä ja välillä polveileviakin keskusteluja, joiden ytimessä on se kaikkein tärkein, eli taide. Henna-Riikka Halonen on kokenut keskustelut toimikunnan muiden jäsenten kanssa erittäin antoisiksi. “Työ apurahatoimikunnassa on avannut valtavasti näkemystäni taiteen koko kentästä”, hän summaa lopuksi.

 

Teksti: Iris Suomi

Henna-Riikka Halonen Framen apurahansaajien aamiaisella tammikuussa 2019. Kuva: Ida Enegren