Tuomas A. Laitinen Sydneyn kansainväliseen taidebiennaaliin

Taiteilija Tuomas A. Laitinen on kutsuttu Sydneyn 21. taidebiennaaliin. Sydneyn biennaali on yksi maailman tärkeimmistä kuvataidebiennaaleista ja Australian suurin nykytaiteen tapahtuma. Laitisen teosten keskiössä ovat ekologiset kysymykset, tietoisuuden ja tiedon muodostuminen sekä ei-inhimillinen toimijuus.

 

Vuoden 2018 Sydneyn biennaalin teemana on kvanttifysiikasta tuttu käsite superpositio. Tokion Mori Art Museumin pääkuraattorin Mami Kataokan kuratoima biennaali tuo kvanttifysiikan nykytaiteen pariin yhdistämällä superpositiokäsitteen tämän hetkiseen maailmantilaan, jossa eletään useissa eri todellisuuksissa ja tiloissa samanaikaisesti. Näyttelyyn osallistuu Laitisen lisäksi Suomesta myös mediataiteilija Eija-Liisa Ahtila.

Näyttelyyn eri puolilta maailmaa kutsutut taiteilijat tarjoavat laajan katsauksen siihen, miten vastakkaiset maailmankuvat ja tulkinnat voidaan saattaa yhteiseen tasapainon tilaan. Kataokan Laitinen tapasi työskennellessään International Studio & Curatorial Programin (ISCP) residenssissä New Yorkissa. Mami Kataoka vieraili myös Suomessa Framen asiantuntijavieraana syksyllä 2016.

 

Työskentelyn keskiössä toimijuus ekologisten reunaehtojen sisällä

Tuomas A. Laitinen Kuva Sirja Moberg Frame Contemporary Art FinlandVaikka teknologia on Tuomas A. Laitisen työskentelyssä vahvasti läsnä, kiinnostaa taiteilijaa sen lomittuminen ekologisiin prosesseihin. Laitisen mukaan ihmisen ja luonnon täysin keinotekoisessa erottelussa on kysymys valtarakenteista, joiden keskiössä on taipumus valjastaa rajalliset materiaalit markkinatalouden hyödynnettäväksi. ”Asenne on usein joko romantisoiva tai kolonialisoiva”, Laitinen toteaa.

Laitista kiinnostaa näiden valtarakenteiden historia sekä keinot, joilla taide voisi auttaa kohtaamaan maailman systeemit monimuotoisemmin. Vaikutteita viimeaikaiseen työskentelyynsä hän on saanut tieteiskirjallisuudesta sekä posthumanistisesta filosofiasta. Näiden kautta on avautunut näkymiä tulevaisuuden skenaarioista sekä fiktion että teorian kautta.

”Monen mutkan kautta olen päätynyt viime aikoina tutkimaan esimerkiksi tietoisuutta posthumanistisesta näkökulmasta ja tekoälyn kehitystä neuroverkkojen kirjoittaman runouden avulla. Yksi olennainen kysymys on myös ollut se, miten tiedonvälityksen ongelmat esiintyvät esimerkiksi ekologisessa keskustelussa”, avaa Laitinen työskentelyään.

Nykytaiteen museon Kiasman ARS17-näyttelyssä esillä ollut teos Receptor käsitteli kehon ja teknologian välistä suhdetta. Maailman rytmin alati kiihtyessä muuttuu myös ihmisen käyttämä kieli, jossa materiaalien kiertokululla on oma osansa. Keskeisenä osana Receptor-installaatiota oli tekoäly, jonka neuroverkolle Laitinen syötti Samuel Beckettin tuotantoa ja romanttisia Harlekiini-romaaneja. Tekoälyn käyttö nostaa Laitisen mukaan esiin kysymyksen toimijuuden problematiikasta.

 

Teokset limittyvät toisiinsa

Laitinen kertoo, että hänen työskentelyssään ei ole uusia tai vanhoja töitä, vaan teokset lomittuvat toisiinsa. Näyttelyt ja teokset ovat prosesseja eri vaiheissa, eikä täysin valmista teosta ole koskaan. Sydneyssä nähdäänkin teos, jossa yhdistyy aiemmin keväällä 2017 Helsinki Contemporaryssä sekä loppuvuodesta 2014 Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa nähdyt teokset.

Sydneyn lisäksi Laitisen teokset kiinnostavat Etelä-Koreassa: parhaillaan hän valmistelee keväällä Soulissa avautuvaa yksityisnäyttelyään.

 

21. Sydneyn kansainvälinen taidebiennaali järjestetään 16. maaliskuuta–11.kesäkuuta 2018.

 

Teksti: Saskia Suominen
Kuvat: Sirja Moberg / Frame Contemporary Art Finland