Alvar Aalto -opastukset houkuttelivat yleisöä Venetsian taidebiennaalissa

Suomen paviljongissa Venetsian taidebiennaalissa vierailevat kävijät ovat voineet tänä vuonna osallistua päivittäisiin opastuksiin, joissa kerrotaan Alvar Aallon vuonna 1956 suunnitteleman paviljongin historiasta sekä Aallon arkkitehtuurin helmistä Aallon pääkaupungissa Jyväskylässä.

Viidentoista minuutin mittaisia opastuksia ovat pitäneet paviljongin oppaat, joista valtaosa on Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian kuraattoriopiskelijoita. Englanninkielisiin opastuksiin oli vapaa pääsy biennaalin pääsylipulla ja niihin osallistui yli 700 biennaalikävijää. Palaute oli positiivista: oppailta kyseltiin lisätietoja Alvar Aallosta ja monet vieraat ovat kertoneet vierailuistaan Suomessa sekä Aalto-kohteissa. Kävijöitä puhuttivat paitsi rakennuksen arkkitehtuuri, myös paviljongin syntyhistoria.

”Venetsian taidebiennaali oli mielenkiintoinen ja täysin uudenlainen areena markkinoida Jyväskylää Alvar Aallon pääkaupunkina ja matkailukohteena. Framen kanssa hyvin toimineen yhteistyön avulla tavoitimme hienosti eurooppalaisia kulttuurimatkailun ystäviä”, toteaa Visit Jyväskylän markkinointipäällikkö Susanne Sarvilinna.

“Suomen paviljonki on uniikki kohde Venetsiassa ja koko Italiassa. Opastusten avulla olemme pystyneet tuomaan paremmin esiin myös paviljongin historiaa”, kommentoi Framen johtaja ja Suomen näyttelyn komissaari Raija Koli.

Suomen paviljonki valmistui Venetsian taidebiennaaliin 1956. Kyseessä oli Aallon yrityskumppanin Maire Gullichsenin johdolla toteutettu rakennushanke, jonka tarkoituksena oli saada Suomelle oma tila nykytaiteen esittämiseen maailman vanhimmassa taidebiennaalissa. Puisen, siniseksi maalatun paviljongin piti olla väliaikainen rakennus, mutta se jäi lopulta paikalleen Italian pääpaviljongin lähistölle Giardinin puistossa. Aallon kansainvälisen maineen myötä rakennuksesta tuli tunnettu, ja se on nykyisin suojeltu.

 

Kuva: Ugo Carmeni.