Sarat Maharaj: Luovuuden demokratisaatio on muuttanut taidebiennaaleja

 

Taru Elfving ja Sarat Maharaj. Kuva: Rosa Kuosmanen

Taru Elfving ja Sarat Maharaj. Kuva: Rosa Kuosmanen

Jos haluaa ymmärtää Venetsian biennaalia, on katsottava luovien alojen kehitystä, jolla on ollut suuri vaikutus nykymaailmaan ja niiden myötä myös taidebiennaaleihin, totesi professori Sarat Maharaj keskustelussa Framen ohjelmapäällikön Taru Elfvingin kanssa Kiasmassa tiistaina 5. huhtikuuta. Maharaj ja Elfving toimivat jäseninä tuomaristossa, joka valitsee Suomen taiteilijan vuoden 2017 Venetsian biennaaliin. Tilaisuus In dependence – Reflections on the Venice Biennale avasi Suomen näyttelyyn liittyvän keskustelusarjan.

”Elämme suorastaan luovuuden pandemian keskellä. Nykyisin kuka tahansa voi olla luova – mikä on tietysti demokraattinen ihanne.  Luovien alojen demokratisaatio on muuttanut myös biennaaleja, kun taidetta ei voi enää asettaa katsottavaksi ylhäältä alaspäin niin kuin ennen. Viime vuosina on myös syntynyt kokonainen sarja biennaaleja, jotka ovat ottaneet mallia luovista aloista tarkkoine liiketoimintasuunnitelmineen”, Maharaj totesi.

Venetsian biennaalia kritisoidaan usein kansallisesta kontekstistaan, mutta moni maa käsittelee aihetta hyvin taitavasti, Maharaj huomautti. Syntyperä, joka oli ennen tärkeä kriteeri osallistumiselle, ei ole enää keskeisessä roolissa. Erot eri kansallisten paviljonkien näyttelykriteereissä ja tavoissa tuoda kansallisuutta esille ovat suuria.

”Toisaalta on maita, kuten Zimbabwe, jotka haluavat oman kansallisen paviljonkinsa biennaalista nimenomaan oman kansallisen ja vieläpä tietyn valta-asemassa olevan heimon taiteen esittämiseen.”

Lontoon Bloomsburyssa asuva Maharaj rakensi allegoriaa omilla kotikulmillaan tapahtuvan muutoksen ja Venetsian biennaalin välille. Bloomsburyn kaupunginosalla on pitkä historia paitsi ylemmän keskiluokan brittien asuinalueena, myös antikolonialistisen ja sukupuolisen kamppailun areenana.

Menneisyys – esimerkiksi yliopiston opiskelijoille rakennuttamat asuntolat, joissa oli omat asuntolansa naisille ja brittiläisen kansanyhteisön eri maista tulleille opiskelijoille – on jäämässä kaivinkoneiden ja kiinteistöyritysten rakennusprojektien alle. Valkoisen keskiluokan sijaan alueella asuu monikulttuurinen väestö. Muutos kansallisesta hegemoniasta kohti monimuotoisuutta on kohdannut myös Venetsian biennaalia.

 


 

Frame - Biennaali-muotokuvat web 012 © Titus VerheSarat Maharaj on eteläafrikkalaissyntyinen kuraattori, kirjoittaja ja tutkija. Hän toimii professorina Lundin yliopistoon kuuluvassa Malmön taideakatemiassa Ruotsissa, sekä tutkijaprofessorina Lontoon yliopiston Goldsmiths Collegessa. Maharajin julkaisut ja tutkimus ovat käsitelleet muassa kulttuurin välitystä ja kulttuurieroja, visuaalista taidetta tiedon tuotannon näkökulmasta sekä Marcel Duchampia ja James Joycea. Hän toimi vuonna 2012 Documenta 11:n Farewell to Postcolonialism – näyttelyssä Okwui Enwezorin avustavana kuraattorina, ja vuonna 2010 kuraattorina 29. São Paolo Biennialissa.

 

 

 

 

 

Frame - Biennaali-muotokuvat web 008 © Titus VerheTaru Elfving toimii Framen ohjelmapäällikkönä vastaten Framen tapahtumatuotannosta, asiantuntijavierailuista ja yhteistyöhankkeista. Hän on toimestaan tutkimusvapaalla vuoden 2016 loppuun asti. Taru on toiminut aiemmin HIAP ry:n ohjelmajohtajana, Contemporary Art Archipelagon taiteellisena johtajana sekä vapaana kuraattorina ja tutkijana Lontoossa.

 

 

 

 

 

 

 

Sarat Maharajin ja Taru Elfvingin kuvat: Titus Verhe